Johtaminen 

Reunakiviä asentamalla kanavaan saadaan luotua veden virtausta hidastavat pohjapadot. Pohjapatojen suuntaa muuttamalla, voidaan säädellä minkä verran veden virtausnopeus hidastuu. Padot hidastavat myös veden mukana kulkevan kiintoaineksen kulkua, jonka saa puhdistettua tasaisesta betonilaattapohjasta. Jos rakenteen virtaama on jatkuvaa, on hyvä harkita tulisiko vesi saada ohjatuksi vaihtoehtoiselle reitille puhdistuksen ajaksi. Vastaava rakenne syntyy luontavasti myös erilaisista betonisista reunakivistä.

Suorareunakiviä vinoon asentamalla kanavaan saadaan luotua veden virtausta hidastavat pohjapadot. Pohjapatojen kallistusta muuttamalla asennusvaiheessa, voidaan säädellä minkä verran veden virtausnopeus hidastuu. Padot hidastavat myös veden mukana kulkevan kiintoaineksen kulkua ja sitä saa puhdistettua tasaisesta betonilaattapohjasta. Suorareunakiven sijaan vastaava rakenne syntyy luontevasti myös H1 reunakivellä ja sen rinnalla voi käyttää madalluskappaleita veden virtausaukkoina.

Huoltoasemilla ja muilla alueilla, jossa öljyvuodot ovat mahdollisia, voidaan hulevettä puhdistaa öljynerotuskaivon avulla. Hulevedet ohjataan kaivoon joko pintakaatoina, jolloin pintakiveyksen on oltava tiivis ja tiivissaumainen, tai liityntä voidaan tehdä myös erillisellä tuloputkella. Öljystä puhdistettu vesi voidaan ohjata edelleen esimerkiksi kosteikkoon, jossa vesi viivyttyy ja hienommalle kiintoainekselle tarjoutuu mahdollisuus laskeutua kosteikon pohjalle. Kosteikon kasvillisuus sitoo epäpuhtauksia ja ravinteita itseensä, jolloin vähemmän haitta-aineita kulkeutuu vesistöihin.

Asentamalla reunakiviä uoman pohjaan, saadaan aikaiseksi huleveden virtaamaa hidastavia patoja. Tasainen, betonilaatoista tehty pohja mahdollistaa puhdistamisen. Mikäli uoman reuna on loiva ja veden virtausnopeus hidas, kasvillisuuden juuristo sitoo reunan maa-aineksen paikoilleen ja poistaa vedestä ravinteita. Jos huleveden virtausnopeus ja määrä kasvaa, niin kasvipeitteisiä luiskia on syytä eroosiosuojata alaosiltaan vaikkapa Reikälaatoilla ja reunakivellä tuetulla tulvatasanteella.

Asentamalla reunakiviä kanavan pohjaan, saadaan aikaiseksi veden virtaamaa hidastavia patoja tai ohjureita. Reikälaatat tukevat luiskaa, ja suojaavat sitä eroosiolta. Reikälaatta mahdollistaa myös kasvillisuuden käytön luiskassa. Mikäli reikälaatta täytetään kiviaineksilla, tulee luiskasta enemmän vettä läpäisevä rakenne. Tasainen, betonilaatoista tehty pohja mahdollistaa puhdistamisen. Jos virtaama on jatkuvaa, on hyvä harkita tulisiko vesi saada ohjatuksi vaihtoehtoiselle reitille puhdistuksen ajaksi.

Valmiiden kourulaattojen ja kouruelementtien lisäksi myös betonikivistä, -laatoista, reunakivistä ja luonnonkivistä voi rakentaa erilaisia kouruja.

Katualueelta hulevesi valuu pintakaatojen avulla kaapelikanavakouruun. Vettä läpäisevä betoninen hulekourukansi päästää veden läpi, mutta lehdet ja muut roskat jäävät sen pinnalle helposti puhdistettaviksi. Kaapelikanavakourusta hulevesi johdetaan putkia pitkin istutusalueelle kasvillisuuden käyttöön. Veden jakaminen istutusalueelle kannattaa tehdä imeytyskaivojen kautta, jolloin vettä kaivoon johtavien putkien kunnossapito helpottuu olennaisesti.

Hulevesi ohjataan kourun tai putken kautta kivipesään. Kivien väliin jäävä tila hajottaa veden laajemmalle imeytysalueelle ja mahdollistaa veden hetkellisen viipymisen. Imeytyskaivannon voi tehdä joko näkyviin maan päälle tai kokonaan maan alle. Pohjamaan on oltava vettäläpäisevä, jotta ratkaisu on toimiva. Mikäli pohjamaa ei läpäise vettä, on tehtävä myös salaojitus jakamaan vettä laajemmalle tai ohjaamaan ylivuoto hallitusti hulevesiverkostoon.

Hulevesipainanne, jossa kanavarakenne pohjalla. Vaaterilla saa helposti rakennetua vettä johtavia suoria tai polveilevia kanavia. Kanavan korkeus voi olla 300 tai 500 mm riippuen kummanko Vaaterin seinämän valitsee käyttöön. Asentamalla Vaaterin korkeampi seinämä lappeelleen, saadaan Vaaterilla luotua kanavaan luotua matalampia reunoja ja kynnyksiä, joiden avulla voidaan rakentaa tulvatasanteita hallitsemaan satunnaisia, suurempia vesimääriä. Tulvatasanteita voidaan myös kasvittaa, jolloin kokonaisuudesta tulee vihreämpi ja pystytään hyödyntämään kasvillisuuden ravinteiden ja haitta-aineiden sitomiskykyä.

Vaaterin avulla saa helposti rakennetua vettä johtavia suoria tai polveilevia kanavia. Kanavan korkeus voi olla 300 tai 500 mm riippuen kummanko Vaaterin seinämän valitsee käyttöön. Kanava voi kerätä vettä koko sen ympäröivältä alueelta. Kanavassa on mahdollista käyttää esimerkiksi liimattavaa reunakiveä pohjapatona, jolloin veden virtausnopeutta saadaan hidastettua ja kiintoainesta pysäytettyä. Periaate on skaalattavissa ja toimii myös L-tukimuureilla, jos on tarvetta hallita suurempia vesimääriä.

Rinneratkaisu, jossa hulevesi johdetaan peräkkäisistä kaivoista muodostuvaan "kanavaan", joka viivyttää vettä jokaisen kaivon tilavuuden verran. Kaivojen pohja voi olla myös läpäisevä, jolloin viivytyskapasiteettia vapautuu niin kauan kuin kaivojen pohjarakenne pystyy ottamaan vettä vastaan. Raskain kiintoaines laskeutuu kaivojen pohjalle, joten ainakin ensimmäinen kaivo on perusteltua pitää umpinaisena kunnossapidon helpottamiseksi. Kaivoista muodostuva kanava johtaa veden edelleen viivytysaltaaseen, joka voi olla joko osittain vettä läpäisevä tai allaskumia käyttämällä täysin vettä läpäisemätön. Käytettäessä pohjasta auki olevia kaivoja rakenteen toimintaperiaate muuttuu ja kanava itsessään on imeyttävä rakenne. Viivytysaltaassa saadaan edelleen kevyempää kiintoainesta laskeutettua. Viivytysaltaan täyttyessä vesi valuu kasvillisuuden käyttöön, josta se voidaan imeyttää pohjamaahan.

Vesi johdetaan EK-kuutiokaivoon. Kaivossa on sisäänrakennettuna säädettävä settipato, joka viivyttää vettä ja säätelee hulevesialtaan pintaa. Viivytyksen aikana kiintoaines laskeutuu kaivon pohjalle. Kaivon täyttyessä vesi jatkaa matkaansa kiviainespitoiseen sorapainanteeseen, josta osa vedestä imeytyy pohjamaahan ja osa jatkaa eteenpäin hulevesiverkostossa.

Sorapainanne toimii avo-ojan tavalla, mutta mahdollistaa myös yli kulkemisen ja kiviaineksesta riippuen, se toimii myös suodattavana rakenteena. Imeytyskaivoihin voidaan johtaa ympäristöstä putkien ja ritiläkannen avulla hulevettä, joka kaivon pohjan kautta imeytyy kasvualustaan ja maahan esimerkiksi katupuiden käytettäväksi. Imeytyskaivon kautta hulevesi saadaan syvälle kasvualustaan juuriston käyttöön ja kuivempaan aikaan imeytyskaivo tehostaa kasvualustan kaasujen vaihtoa, joka sekin on puiden menestymisen kannalta olennaista.

Hulevesipainanne, jossa kanavarakenne pohjalla. Vaaterilla saa helposti rakennetua vettä johtavia suoria tai polveilevia kanavia. Kanavan korkeus voi olla 300 tai 500 mm riippuen kummanko Vaaterin seinämän valitsee käyttöön. Asentamalla Vaaterin korkeampi seinämä lappeelleen, saadaan Vaaterilla luotua kanavaan luotua matalampia reunoja ja kynnyksiä, joiden avulla voidaan rakentaa tulvatasanteita hallitsemaan satunnaisia, suurempia vesimääriä. Tulvatasanteita voidaan myös kasvittaa, jolloin kokonaisuudesta tulee vihreämpi ja pystytään hyödyntämään kasvillisuuden ravinteiden ja haitta-aineiden sitomiskykyä.