Suodattaminen voi tapahtua mekaanisesti esimerkiksi kiviaineksen läpi tai biosuodatusrakenteiden läpi, jolloin myös biologiset ja kemialliset prosessit osallistuvat huleveden puhdistamiseen. Suodatuskaivantoa ei tule sijoittaa liian lähelle pohjaveden pintaa. Rakenteissa kannattaa huomioida eloperäisen aineksen poisto, kuten kasvien lehdet ja pienet oksat syysaikaan. Lehtimassalla on taipumus tukkia rakenteita, joka taas nostaa vedenkorkeuksia ja jopa hetkellisesti pahentaa tulvia.
Mekaaninen suodattaminen
Mekaaninen suodattaminen tarkoittaa sitä, että hulevedet johdetaan esimerkiksi kiviaineksen läpi, jolloin suurin osa huleveden epäpuhtauksista tarttuu kiviaineksen pintaan. Erilaisia raekokoja yhdistelemällä suodatusrakenteen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa; karkeampi kiviaines läpäisee vettä nopeammin, mutta ei suodata epäpuhtauksia kovin tehokkaasti, kun taas hienorakeisempi kiviaines toimii päinvastoin. Parhaan suodattamistuloksen saamiseksi, olisi veden virtausnopeuden oltava mahdollisimman tasainen. Vuosien saatossa kiviaineksen tukkeutuessa kiintoaineksesta, on se helppo vaihtaa uuteen.
Biopidätys ja -suodatus
Biosuodatusrakenteiden toimintaperiaate
Biosuodatusrakenteissa on mukana eloperäistä kasvualustaa, joka mahdollistaa mekaanisen suodatuksen lisäksi huleveden mikrobiologisen ja kemiallisen puhdistamisen. Lisäksi biosuodatusrakenteen kasvillisuus osallistuu veden puhdistamiseen, etenkin ravinteiden osalta, joita kasvit käyttävät kasvuunsa. Biopidätys- ja suodatusalueita käytetään esimerkiksi ajoväylien viherkaistoilla, joihin katuvesiä ohjataan puhdistettavaksi.
Suodatuskerroksen ominaisuuksien tasapainottaminen
Myös biosuodatusrakenteessa kasvu- ja suodatuskerroksen ominaisuudet vaikuttavat rakenteen toiminnallisuuteen. Mikäli tavoitteena on veden nopea imeyttäminen, käytetään karke a rakeis empaa suodatuskerrosta, mutta pidempinä sateettomina kausina kasvillisuus kärsii helposti kuivuudesta verrattuna tilanteeseen, jossa suodatuskerroksessa olisi käytetty enemmän vettä pidättävää orgaanista ainesta. Kun suodatuskerroksessa käytetään ainoastaan vähän eloperäistä ainesta, saadaan siitä pidätettyä enemmän ravinteita, mutta toisaalta mikrobiologinen toiminta ei ole yhtä tehokasta kuin runsaammin orgaanista ainesta sisältävissä suodatuskerroksissa. Biopidätysrakenteissa kiintoaines pyritään yleensä sitouttamaan ylimpiin suodatuskerroksiin . Toimiva ratkaisu voi olla myös erillinen kasvittamaton suodatusallas , jotta kasvillisuuteen ei tarvitse kaj ota .
Kohdekohtainen suunnittelu
Syvemmissä kerroksissa kasvillisuuden juuristo tukee biosuodatusrakenteen vedenjohtavuutta juurikanaviensa avulla. Jokainen biosuodatusalue on suunniteltava kohdekohtaisesti riippuen veden määrästä, laadusta ja toivotusta lopputuloksesta. Kasvualusta on siis valittava huolella kohteen muut ominaisuudet sekä istutettavat kasvit huomioon ottaen.
Laskeuttaminen
Laskeutusallas voidaan liittää moniin hulevesiratkaisuihin ja sen avulla vedestä saadaan poistettua kiintoainesta ja sen mukana kulkeutuvia epäpuhtauksia. Laskeutusallas on rakenne, jossa hulevesi viipyy sen verran pitkään, että kiintoaines painuu sen pohjalle, josta se voidaan kerätä pois. Kunnossapidon kannalta on tärkeää, että laskeutusaltaan puhdistaminen on mahdollisimman helppoa. Kun laskeutusaltaan pohjalla käytetään esimerkiksi suuria betonilaattoja tai valurakennetta , on pinnan puhdistaminen koneellisesti varsin yksinkertaista , kun koneen pääsy kohteeseen on huomioitu suunnitelmassa .
Laskeutusaltaassa veden virtaus hidastuu ja kiintoaines laskeutuu altaan pohjaan. Kun laskeutusaltaan pohjalla käytetään esimerkiksi suuria betonilaattoja tai valurakennetta, on sen puhdistaminen koneellisesti mahdollista.
Ruduksen tuotteilla saat rakennettua näyttäviä ja toimivia altaita ja suodatinratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti paitsi huleveden määrään myös sen laatuun.
Toimintaperiaate
Hulevedet johdetaan laskeutusaltaaseen, jonka täyttyessä vesi valuu edelleen seuraaviin laskeutusaltaisiin ja lopulta kasvillisuuden käyttöön. Useaa laskeutusallasta käyttämällä saadaan viivytettyä suuria määriä vettä ja laskeutettua kiintoainesta. Laskeutusaltaat voivat olla osittain vettä läpäiseviä tai allaskumia käyttämällä täysin vedenpitäviä.
Viivytysallas istutussaarella
Toimintaperiaate
Hulevesi ohjautuu ympäristöstä pintakaatojen avulla matalaan viivytysaltaseen, joista vesi hiljalleen imeytyy pohjamaahan tai haihtuu. Kiintoaines laskeutuu viivytysaltaan pohjalle. Suuret vesimäärät ohjautuvat viivytysaltaan keskellä olevan kasvillisuuden käyttöön, joka toimii myös suodattavana rakenteena. Talvisin viivytysaltaat voivat toimia myös lumen varastointipaikkoina.
Toimintaperiaate
Hulevesi ohjautuu ympäristöstä pintakaatojen avulla mataliin viivytysaltaisiin, joista vesi hiljalleen imeytyy pohjamaahan tai haihtuu. Kiintoaines laskeutuu viivytysaltaan pohjalle. Suuret vesimäärät ohjautuvat kasvillisuuden käyttöön, jotka toimivat myös suodattavina rakenteina. Talvisin viivytysaltaat voivat toimia myös lumen varastointipaikkoina.
Läpäisevä kiveys ja kaivo
Toimintaperiaate
Läpäisevä kiveys ohjaa veden rakenne- ja suodatuskerroksiin, jotka suodattavat vedestä kiintoainesta. Mikäli pohjamaa ei ole vettä läpäisevää, ohjataan vedet salaojaputken kautta viivytyskaivoon. Viivytyskaivo ehkäisee hulevesiputkiston kuormittumista ja laskeuttaa vedessä vielä mahdollisesti olevaa kiintoainesta. Vaikka vesi päätyy hulevesiputkistoon, ehkäisee läpäisevä kiveys eroosiota ja talvisin veden jäätymistä pinnoille. Suodatus sekä viivytys puhdistavat putkistoon päätyvää vettä. Salaojan korko ja viivytyskaivon ylivuodon korko vaikuttavat rakenteessa viivytettävään hulevesimäärään.
Varastointiallas Aitakivi
Toimintaperiaate
Allaskumin avulla Aitakivestä saadaan rakennettua vettä varastoiva ratkaisu. Altaan täyttyessä vesi ohjautuu sadepuutarhaan kasvillisuudelle, joka toimii samalla suodattavana rakenteena. Varastoivassa osassa voidaan käyttää vesikasvillisuudelle sopivaa kasvualustaa tai vaihtoehtoisesti laatoittaa altaan pohja, jolloin se toimii laskeutusaltaana. Vesikasvillisuus voidaan myös istuttaa koreihin. Rakenteen etuna pysyvä vesipinta ja näkyvä vesi. Vedenlaadun ylläpitämiseksi voi olla tarpeen saada vesi liikkumaan pumpulla ja mahdollisesti myös suodatuksen piiriin.
Betonilaattapolku läpäisevällä pinnalla
Toimintaperiaate
Suuret betonilaatat mahdollistavat väljän asennuksen, jolloin betonilaattojen väliin saadaan runsaasti hyvin vettä läpäisevää, karkeaa kiviainesta. Vedet voidaan pohjamaan läpäisevyydestä riippuen imeyttää pohjamaahan tai johtaa salaojia pitkin kasvillisuusalueille tai edelleen käsiteltäväksi. Talvikunnossapitoon liittyvä huomio, että pienkoneita raskaampi koneellinen auraus ei sovellu kiveyksille, jotka on asennettu minimisaumaa väljemmin.
Toimintaperiaate
Gaalalla voidaan rakentaa käytäviä ja polkuja, jolloin väliin jäävä tila voidaan käyttää vettä imeyttävänä kasvillisuusrakenteena. Pintakallistuksilla vesi saadaan ohjattua kasvillisuuden käyttöön, josta se pohjamaan läpäisevyydestä riippuen imeytyy suodatettuna pohjamaahan tai johdetaan edelleen käsiteltäväksi sajaojituksen kautta. Lumo-Gaala ja Gaala 80 tarjoavat lisää mahdollisuuksia huleveden käsittelyyn auto- ja huoltoliikenteen alueilla.
Toimintaperiaate
Hulevedet johdetaan kosteikkoon sekä hulevesiputkia pitkin että ympäröivän alueen pintakaadoilla. Veden laadun parantamiseksi on eduksi, jos pintavaluntana rakenteeseen tuleva hulevesi suotautuu kasvillisuusrakenteiden kautta. Pohjarakenteesta ja pohjamaasta riippuen rakenne voi olla osittain viivyttävä, jolloin vesi pikkuhiljaa imeytyy ja suodattuu eteenpäin, ja osittain varastoiva, jolla saadaan näkyvää vettä kaunistamaan kosteikkoa. Pohjaa muotoilemalla varastoivaan osaan voidaan saada aikaiseksi syvyysvaihtelua ja kauniita, orgaanisia muotoja. Portaat mahdollistavat oleskelun veden äärellä. Ylivuoto kannattaa asettaa mahdollisimman korkealle, jolloin kosteikko toimii myös viivyttävänä tulvatilavuutena. Vaihtoehtoisesti rakenteen voi toteuttaa esimerkiksi betonisella porraskivellä.
Toimintaperiaate
Läpäisevää kiveystä pysäköintialueelle käyttäen saadaan luotua pintaa, joka imeyttää sadevedet jo syntypaikallaan, jolloin hulevettä ei synny. Ratkaisussa läpäisevää pintaa on käytetty eniten pysäköintiruutujen reunoissa, jolloin ne toimivat myös silloin, kun suurin osa pysäköintiruudusta on auton peittämänä. Läpäisevää kiveystä voi käyttää myös koko pysäköintiruudun alueella. Esteettömällä pysäköintiruudulla läpäisevä pinta on sijoitettu ruudun keskiosaan, jotta autosta noustaan yhtenäiselle kiveyspinnalle. Yhtenäistä pintaa syntyy myös sidotuilla sauma-aineilla. Sitomattomilla sauma-aineilla saumatut saumat pidetään täynnä, jolloin nekään eivät muodosta estettä liikkumiselle. Ratkaisussa ajoväylältä johdetaan hulevesiä kourujen avulla kasvillisuusalueelle, jossa vesi puhdistuu suotautumalla kasvualustan läpi.
Imeytyskaivo ja sorapainanne
Toimintaperiaate
Sorapainanne toimii avo-ojan tavalla, mutta mahdollistaa myös yli kulkemisen ja kiviaineksesta riippuen, se toimii myös suodattavana rakenteena. Imeytyskaivoihin voidaan johtaa ympäristöstä putkien ja ritiläkannen avulla hulevettä, joka kaivon pohjan kautta imeytyy kasvualustaan ja maahan esimerkiksi katupuiden käytettäväksi. Imeytyskaivon kautta hulevesi saadaan syvälle kasvualustaan juuriston käyttöön ja kuivempaan aikaan imeytyskaivo tehostaa kasvualustan kaasujen vaihtoa, joka sekin on puiden menestymisen kannalta olennaista.
Hulevesiratkaisuihin voit tutustua tarkemmin Ruduksen hulevesiratkaisukirjastossa. Kaikki ratkaisut ovat ladattavissa ja muokattavissa dwg -muodossa.