Valmistele perustukset kerralla kuntoon

Perustuksien tekeminen vaatii useamman työvaiheen maanpohjatöistä anturoiden valamiseen ja sokkelin eli perusmuurin tekemiseen. Kun maapohja on hoidettu kuntoon, perustuksien tekoon kannattaa valmistautua ja suunnitella vaihe hyvin, jotta kotisi perustus tulee hoidettua kuntoon kerralla.

Ota huomioon seuraavia asioita perustusten suunnittelussa

  • Maaperän kantavuus ja routivuus on selvitettävä: Ennen projektin aloitusta on syytä panostaa maaperätutkimukseen, jonka avulla selviää paras perustamistapa tontillesi. Maaperätutkimuksen avulla saadaan selville onko tontti paalutettava, täytyykö maa-aineksia vaihtaa ennen rakentamista vai voitko ryhtyä suoraan hommiin. Maaperätutkimuksesta saatujen tietojen perusteella rakennesuunnittelija tekee lopullisen perustussuunnitelman.
  • Muotoile tontti: on tärkeää ohjata valumavedet pois perustuksista. 
  • Estä kapillaari-ilmiö salaojituksen ja karkean puhtaan soran avulla.
  • Muista salaojitus: tämänkin suunnitteluun saat apua rakennesuunnittelijalta.
  • Huomioi routaeristeen teko. Routaeristeen tekoon käytetään esimerkiksi eps-levyä. Ilman routaeristettä perusmuuri joudutaan viemään jopa 2,5 metrin syvyyteen.
  • Siirry toteutuksen suunnitteluun!

Betonia anturaan ja sokkeliin: Tutustu erilaisiin perustamistapoihin

Antura on perustuksien alin osa, joka jakaa rakennuksen painon maapohjan päälle. Jos tontin maaperä on kantavaa maa-ainesta voidaan antura valaa suoraan murskepatjan päälle. Jos taas maa-aineksen kantavuus on heikko, on tontti paalutettava ja antura valettava paalujen päälle.
Suomessa käytetään paljon jatkuvaa yhtenäistä anturaperustusta. Antura toteutetaan yleensä raudoitettuna betonianturana. Anturan päälle tehdään sokkeli eli perusmuuri. Sokkelin voi tehdä harkoista tai valaa paikallavaluna. 

Maanvarainen perustaminen

Maanvaraisessa perustuksessa anturan päälle rakennetaan sokkeli eli perusmuuri. Perusmuurin sisäpuoli täytetään kokonaan kiviaineksella, asennetaan eristeet ja valetaan betonilattia eristeiden päälle. Toinen maanvarainen perustamistapa on reunavahvistettu laatta. Siinä nimensä mukaisesti valetaan betonilaatta valetaan maan päälle, mutta laatan ulkoreunat tehdään paksummiksi. Tässä perustamistavassa ei tehdä erillistä anturaa tai sokkelia. Näitä molempia ratkaisuja kutsutaan maanvaraisiksi alapohjiksi. Alapohjasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä lattian ja siihen liittyvien rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Tuulettuva alapohja

Tuulettuvaksi alapohjaksi kutsutaan alapohjarakennetta, jossa maan ja lattiarakenteen väliin jätetään minimissään 80 cm tilaa. Tällainen alapohjarakenne voidaan tehdä rakentamalla yhtenäisen jatkuvan sokkelin päälle kantava lattiarakenne. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi ontelolaatoilla tai kantavalla betonilaatalla. Tällaista alapohjaa kutsutaan ryömintätilalliseksi alapohjaksi eli rossipohjaksi. Lattian ja maan väliin jäävän ryömintätilan tuuletuksesta on muistettava huolehtia sokkeliin tehtävillä tuuletusaukoilla.  Tuulettuva alapohja voidaan toteuttaa myös pilariperustuksena. Siinä rakennuksen alle pystytetään sopivin välimatkoin pilareita, joiden päälle rakennetaan kantava lattiarakenne

Jaa somessa