”Nyt on vihdoin oikeasti rakennettu jotakin” – Syvälahden perheen talo sai vankat perustukset betonista

Betoniautot ovat tuttu näky Tuusulan asuntomessualueella, jossa moni rakentaja on kesän ja syksyn mittaan valanut perustuksia talolleen. Myös Roope Syvälahden perheen talonrakennus on maanrakennustöiden jälkeen edennyt perustusvaiheeseen. Lue Syvälahden tunnelmat työmaalta ja parhaat vinkit perustusten teon eri vaiheisiin.

Tontin maaperän kantavuus ratkaisee, millaisin menetelmin ja materiaalein perustukset kannattaa tehdä ja kuinka paljon perustuksille tulee hintaa. Kustannukset olivat Syvälahden perheelläkin mielessä jo tonttia valitessaan.

”Meillä oli tiedossa, että tontti on kalliopohjainen ja siksi hyvin kantava. Tiesimme säästävämme perustuskustannuksissa, kun tonttia ei tarvitse paaluttaa”, Roope Syvälahti sanoo.

Valutyöt alkoivat suoraan sokkelin eli perusmuurin valamisella murskepohjan päälle. Usein sokkelin alle tulee erillisenä valuna tehtävä antura, joka jakaa rakennuksen painon laajemmalle alueelle. Syvälahden perheen talosta tulee yksitasoinen, joten talo on massaltaan kevyempi kuin korkeampi talo. Hyvin kantavalla tontilla kevyelle talolle ei tarvittu anturaa.

Talon perustukset - sokkeli harkoista tai betonista Talon perustukset: Sokkeli harkoista rakennettuna tai betonista valettuna

Maanvarainen laatta on yleinen perustustapa

Tontin ja maaperän ominaisuudet vaikuttavat myös siihen, millainen alapohja talolle kannattaa rakentaa.

”Meidän talomme tapauksessa edullinen ja järkevä ratkaisu oli tehdä maanvarainen laattaperustus. Muunlaisessa maaperässä voisi harkita tuulettuvaa alapohjaa”, Syvälahti kertoo.

Ennen perustusten valamista maanrakennusurakoitsija tai vastaava mestari voivat suositella kantavuuden mittausta. Kantavuuden mittauksia tekevät niihin erikoistuneet yritykset. Syvälahden tontilla sitä ei kuitenkaan tarvittu, koska tontin kantavuusominaisuudet olivat jo selkeästi tiedossa.

Lue lisää maanvaraisesta laatasta ja tuulettuvasta alapohjasta.

Rakennesuunnittelija määrittää perustustavan maaperälausunnon pohjalta

Perustustapoja on siis monia, mutta rakentajan ei onneksi tarvitse tehdä päätöksiä perustustavasta itse. Rakennesuunnittelija päättää talon perustustavasta maaperätutkimuksen ja maaperälausunnon pohjalta.

”Kun on riittävän jämäkkä perustus, voi olla varma, että talo pysyy ryhdissään, eikä siihen tule painaumia tai halkeamia rakenteisiin”, Syvälahti summaa huolella tehtyjen perustusten hyötyjä.

Oikeanlaisilla perustuksilla ja eristyksillä on merkittävä rooli myös talon terveenä pysymisessä. Oikein tehdyt perustukset ja pohjatyöt takaavat, ettei maaperän kosteus pääse siirtymään talon rakenteisiin.

Talovalmistajan valu-urakoitsija vastasi betonivaluista – mielenrauhaa rakentajalle

Syvälahden perheelle tulee muuttovalmis avaimet käteen -talopaketti, johon sisältyy myös perustusten valaminen. Perustusten alle tulevien maanrakennuskerrosten asennus, tiivistys ja tasoitus jäivät itse toteutettavaksi.

”Perustusvaiheessa eniten mietitytti se, tuleeko perustuksista tarpeeksi kantavat ja ovatko pinnan korot oikein tehty. Kaikki oli hyvin suunniteltu ja tarkistettu, mutta monesti kävi silti mielessä, ovatko korot kuitenkaan oikeassa tasossa”, Syvälahti muistelee.

Syvälahti vinkkaakin, että ennen valuja kannattaa tehdä vielä kertaalleen tarkistusmittauksia tontilla, koska silloin on vielä mahdollista nostaa tai laskea lattian korkoa.

Roope Syvälahti sai lopulta olla rauhallisin mielin, sillä valu-urakoitsija ja vastaava mestari yhdessä katsoivat, että pohjat on tehty ja tiivistetty oikein. Pakettiratkaisu toi mielenrauhaa, kun ammattilaiset vastasivat kaikesta perustusten valamiseen liittyvästä.

”Urakoitsija kokosi muotit, teki valut, vastasi betonin jälkihoidosta ja purki muotit. Heiltä myös tuli lupa sokkelin sisätäyttöön, kun betoni oli tarpeeksi kuivunut”, Syvälahti sanoo.

Perustusten valun myötä talon paikka hahmottuu konkreettisesti

”Valujen jälkeen tuli tunne, että nyt on vihdoinkin oikeasti rakennettu jotakin.”
– Roope Syvälahti

Nyt kun perustukset on valettu, talon väki pystyy uudella tavalla fiilistelemään, miten talo todella sijoittuu tontille. Myös pihan suunnittelu on helpompaa, kun maanpinnan tasot löytävät lopullisen paikkansa pihassakin.

”Näemme nyt ensi kertaa käytännössä, millainen piha-alue talon ympärille jää. Kun seisoo valetun sokkelin päällä ja katsoo pihan suuntaan, näkee juuri sen mitä tulevista ikkunoista näkyy”, Syvälahti tunnelmoi.

Nyt kun talolle on rakennettu vankat perustukset ja betoni on kuivunut, voi talopaketti saapua tontille.

 

Roopen vinkit omakotitalon perustusvaiheeseen:

  1. Ota hyvissä ajoin selvää tontin maaperästä. Suunnittelija suunnittelee perustustavan maaperälausunnon tietojen pohjalta, joten maaperätutkimukset kannattaa teettää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  2. Varmista, tarvitaanko tontille kantavuusmittaus. Työmaan vastaava mestari toteaa, tarvitseeko maaperän kantavuus erikseen määrittää mittaamalla. Kantavuuden mittauksiin on erikoistuneita yrityksiä.
  3. Tee tarkistusmittaukset tontilla pohjien teon jälkeen. Ennen perustusten valua on vielä mahdollisuus nostaa tai laskea talon korkoa. Valujen jälkeen korkomaailma on lukkoon lyöty.
  4. Hyödynnä betonimyyjän ammattitaito. Osaava betonimyyjä on etenkin omatoimirakentajan tärkeä kumppani, joka auttaa tilaamaan oikean määrän sopivaa betonia ja osaa suositella hyvää urakoitsijaa.
  5. Kaiverra kädenjälkesi perusmuuriin. Tuoreeltaan valettuun sokkeliin eli perusmuuriin voi kirjoittaa nimikirjaimensa ja päivämäärän, niin talon sisuksiin jää oman käden jälki muistoksi.

 

Lue lisää valamisesta ja betonin jälkihoidosta.

Seuraa Syvälahtien messutalon rakentamisen eri vaiheita.

Rudus Kotipolku