Rudus liittyi Nature Business Network (NBN) -verkostoon, jossa luontopositiiviseen liiketoimintaan sitoutuneet yritykset kehittävät yhdessä toimintatapoja luonnonsuojelun ja yritystoiminnan yhteensovittamiseksi sekä yritysten mahdollisuuksia huomioivan ja luontopositiivisuutta korostavan yhteiskunnan rakentamiseksi.
Verkoston tavoitteena on vahvistaa yritysten luontotyötä sekä vaikuttaa valtiokeskeiseen luontopolitiikkaan.
Nature Business Network käynnistettiin 5.2.2026. Verkoston perustajajäseniä ovat Fiskars Group, Lassila & Tikanoja, Lindström, Paulig, S-ryhmä, St1 ja One Planet. Verkostoon kuuluvat myös siihen myöhemmin liittynyt Fortum ja uutena jäsenenä Rudus.
Nature Business Network kokoaa yhteen yrityksiä, jotka haluavat vauhdittaa siirtymää luontopositiiviseen yhteiskuntaan ja vahvistaa yritysten roolia luontokadon pysäyttämisessä. Jäsenyritykset tunnistavat liiketoimintansa kytkeytymisen luonnon tarjoamiin ekosysteemipalveluihin ja näkevät luonnon tilan vahvistamisen osana pitkän aikavälin kilpailukykyä. Verkosto osallistuu rakentavaan vuoropuheluun päättäjien kanssa ja on mukana kehittämässä luonnon tilaa parantavia, vaikuttavia luonnonarvomarkkinoita yhdessä verkoston ja keskeisten sidosryhmien kanssa.
Nature Business Network -verkoston tavoitteina on muun muassa tukea:
- Luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä sekä kansallisten ja EU-tason luontotavoitteiden kunnianhimoista toimeenpanoa
- Uusien luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä yhdessä yritysten kanssa sekä vapaaehtoisten luontotekojen tunnistamista ja tukemista
- Yhteisen kansallisen vision rakentamista, jossa uudenlainen luontolaki tarjoaisi selkeän kehyksen yrityslähtöiselle luontotyölle
- Kiertotalouden ja luontotyön vahvistamista osana elinkeinopolitiikkaa
Yritysten ääni kuuluviin luontopolitiikassa
”Jäsenyys merkitsee ennen kaikkea sitä, että saamme paremmin yritysten äänen kuuluviin yhdessä kuin erikseen. Yritysten kokemus ja tahtotila luonnon tilan parantamiseksi sivuutetaan liian usein päätöksenteossa eri tasoilla. Näin menetetään merkittäviä mahdollisuuksia parantaa luonnon tilaa vaikuttavasti. Monilla yrityksillä on omistuksessaan laajoja alueita, käytössään paljon uutta tutkimus- ja kehitystyöstä saatua tietoa vaihtoehtoisista raaka-aineista ja kemikaaleista sekä positiivinen tahtotila ja resursseja, joilla muutoksia voitaisiin saada aikaan, Ruduksen vastuullisuusjohtaja Terhi Rauhamäki kertoo.
Kuva: Porvoon Kråkö osoittaa, miten maa-ainesten otto ja luontoarvot voidaan sovittaa yhteen. 15 vuoden aikana Ruduksen LUMO-toimenpitein kehitetty alue, rakennetut lammet ja paahderinteet ovat luoneet elinympäristöjä viitasammakolle ja monille muille lajeille. Tällä hetkellä nämä luontoarvot haastavat toiminnan jatkamisen alueella.
”Lainsäädäntö ja määräykset laahaavat usein perässä, eikä luonnon tilaa parantavia toimenpiteitä saada helposti käytäntöön. Useat yritykset ovat jo kauan tehneet sellaisiakin luontotekoja vapaaehtoisesti, joita aletaan vasta nyt huomioimaan nykypolitiikassa. Mutta pitkäaikaisetkin luonnon tilaa parantaneet toimenpiteet voivat kääntyä yritystä vastaan, jos yritystoiminnan ja luontoarvojen yhteensovittamiselle ei anneta mahdollisuuksia.”
Rauhamäen mukaan yritykset ovat valmiina toimiin, jos turhan viherpesun pelon, epäluottamuksen ja sääntelyn sijaan alettaisiinkin tukemaan myös yrityslähtöistä luontopolitiikkaa ja hyödynnettäisiin yritysten osaamista ja kokemusta.
Rudus LUMO -ohjelma – 15 vuotta luontotyötä
”Haluamme osaltamme tuoda pitkäaikaisen kokemuksemme, tietotaidon ja käytännön esimerkit omasta luontotyöstämme verkoston ja sen tavoitteiden hyväksi”, Rauhamäki toteaa viitaten 15 vuoden iän saavuttaneeseen Rudus LUMO -ohjelmaan.
Rudus on lanseerannut luonnon monimuotoisuutta tukevan LUMO-ohjelmansa jo vuonna 2012 ja ennallistanut kymmeniä vanhoja maa-ainesten ottoalueitaan arvokkaiksi paahdeympäristöjen luontokohteiksi ja niillä viihtyvien kasvilajien siemenpankeiksi sekä useiden lintu-, sammakko-, matelija-, hyönteis- ja nisäkäslajien lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi.
Lähes 15-vuotisen ohjelman aikana on pilotoitu useita uusia toimintatapamalleja, kuten ekosysteemihotellikokeilut, yhteistyössä asiantuntija- ja tutkimustahojen kanssa. Tällä hetkellä Ruduksella on useita aktiivisia maa-ainesten ottoalueita, joiden jälkihoitoa toteutetaan kokonaisvaltaisten LUMO-jälkihoitosuunnitelmien mukaisesti.
Kuva: Hyvinkään Suomiehen luontopolku yhdistää luonnon monimuotoisuuden, luonnonmuistomerkit ja ympäristötaideteokset. Entinen soranottoalue on LUMO-ohjelman mukaisesti ennallistettu arvokkaiksi paahdeympäristöiksi ja niityiksi, missä viihtyvät niin lukuisat kasvi- ja eläinlajit kuin ihmisetkin.
Ruduksen LUMO-ohjelman mukaisesti jälkihoidettuihin alueisiin voi tutustua vierailemalla esimerkiksi Hyvinkään Suomiehen alueella ja kävelemällä alueen luontopolkureitillä ja lukemalla sen varrelle sijoitetuista opasteista alueella tehdyistä toimenpiteistä ja siellä elävistä lajeista. Vierailun arvoisia jälkihoidettuja kohteita on useita ja niihin voi tutustua tarkemmin Ruduksen verkkosivuilla: www.rudus.fi/lumo
Nettovaikutusten arviointi tukee päätöksentekoa
Rudus on aloittanut toimipisteidensä nettovaikutusten arvioinnit.
”Arviointi auttaa meitä määrittämään jälkihoitotoimenpiteidemme hyötyarvoa luonnon monimuotoisuudelle. Arviointi tarjoaa tukea myös uusille tiedonantovaatimuksille ja aluekohtaisille sidosryhmäkeskusteluille”, Rauhamäki lisää.
Nettovaikutusten arviointi kokoaa yhteen tietoa luontotyypeistä, niiden merkityksestä ja tilasta kolmella ajanhetkellä: lähtötilanne (1970 tai sen jälkeen), nykytila ja tulevaisuus – kun maa-ainesten ottoalue on käytetty loppuun ja jälkihoidettu.
Kuva: Hyvä esimerkki onnistuneista luonnonhoidon kokeiluista toteutettiin Ruduksen jo päättyneellä kivenottoalueella Tampereen Sorilassa, yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Kohteessa onnistuttiin yhdistämään betonimurske ja lajikirjoltaan runsas paahderinne. Kierrätysbetonista valmistettu Betoroc®-betonimurske on osoittautunut toimivaksi keinoksi synnyttää kalkkipitoisia kasvualustoja.
Lisää aiheesta artikkelissa >
Kuvat: Essi Kupari & Villi vyöhyke ry
Yhteistyötä alan kehittämiseksi
Rudus osallistuu aktiivisesti oman alansa yhteisiin työryhmiin ja hankkeisiin, joissa kehitetään luontoarvoja lisääviä toimenpiteitä ja toimintatapoja. Rudus on ollut mukana määrittämässä rakennusalan yhteistä biodiversiteettikarttaa 2030 ja on sitoutunut siinä esitettyihin periaatteisiin ja tavoitteisiin.
"On hienoa saada Rudus mukaan Nature Business Networkiin ja eri toimialojen näkemykset yritysten luontotyön ja luontotekojen edistämiseksi ovat tarpeen. Toivotan Ruduksen lämpimästi tervetulleeksi mukaan verkostoon", NBN-verkoston puheenjohtaja Nina Elomaa kommentoi.
Lisätietoja:
Nina Elomaa
Puheenjohtaja, Nature Business Network
Vastuullisuusjohtaja, S-ryhmä
nina.elomaa@sok.fi
010 768 0803
Lisätietoja Ruduksesta:
Terhi Rauhamäki
Vastuullisuusjohtaja
terhi.rauhamaki@rudus.fi
020 447 4090