Kierrätysbetoni on osoittautunut toimivaksi keinoksi synnyttää kalkkipitoisia kasvualustoja. Elävä esimerkki löytyy Tampereen Sorilasta, jossa betonimursketta on hyödynnetty entisellä maa-ainesten ottoalueella. Kalkkipitoisen murskeen avulla aiemmin karu ja kuiva hiekkaluiska on muuttunut lajikirjoltaan runsaaksi paahderinteeksi.
Käytöstä poistuvien maa-ainesottoalueiden jälkihoito on kehittynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, kun perinteisten toimenpiteiden rinnalle on noussut paremmin lähiluonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja ja erilaisia luontokokeiluja.
Paljaaksi jääviä maa-alueita on perinteisesti maisemoitu rakentamalla niihin luiskia ja istuttamalla mäntyjä. Vuosien saatossa on voitu kokeilla muutakin, mutta kasvillisuuden aikaansaaminen erittäin hienoon maaperään voi olla hankalaa ja hidasta. Lisäksi alueille usein istutettujen mäntyjen neulaset happamoittavat maaperää, jolloin monien harjukasvien kasvuunlähtö on vaikeaa.
Tampereen Sorilassa Ruduksen maa-ainesten ottoalueella maaperää on rikastutettu purku- ja ylijäämäbetonista valmistetun betonimurskeen avulla ja tulokset ovat olleet lupaavia. Parin hehtaarin kokoinen kuiva ja karu hiekkarinne on muuttunut muutamassa vuodessa lajikirjoltaan runsaaksi ja nyt jo luonnostaan leviäväksi paahderinteeksi.
Siellä viihtyvät muun muassa mäkitervakot, masmalot, neidonkielet, päivänkakkarat ja nurmikohokit. Runsastuvan kasvillisuuden myötä sinne ovat kotiutuneet myös perhoset ja pörriäiset.
Todella onnistunut yhteistyöprojekti ja hieno esimerkki maanottoalueiden maisemoinnin mahdollisuuksista.” –Villi vyöhyke ry:n Essi Kupari
Kuva: Essi Kupari, Villi vyöhyke ry
Oiva esimerkki maanottoalueen maisemoinnista
Sorilan paahderinne on yksi luonnon monimuotoisuutta edistämään perustetun Rudus LUMO -ohjelman kohteista. Ohjelman tavoitteena on luoda luontotyyppeihin ja lajistoon perustuvia elinympäristöjä, jotka tukevat luonnon palautumista, rikastumista sekä kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen pitkällä aikavälillä.
Sorilassa Ruduksen yhteistyökumppanina on ollut paikallinen luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke ry, joka teki alueelle ensimmäiset istutukset vuonna 2017. Kaikki siemenet on kerätty aikanaan käsin lähialueilta, käytännössä parinkymmenen kilometrin säteeltä.
Lopputulos on yllättänyt positiivisesti alueella liikkuvat ulkoilijat ja lähialueen asukkaat, mutta myös Villi vyöhykkeen puheenjohtajan ja luonnonhoidon asiantuntijan Essi Kuparin.
”Tämä on todella onnistunut yhteistyöprojekti ja hieno esimerkki maanottoalueiden maisemoinnin mahdollisuuksista”, hän kiittelee.
Kuva: Essi Kupari, Villi vyöhyke ry
Viime vuosina alueen ovat löytäneet myös retkeilijät. Rinteen päälle on alkanutkin ilmestyä uusia polkuja.
”Jos alueella ei ole käynyt useampaan vuoteen, niin kesäaikaan sieltä avautuva näkymä on varmasti yllätys”, Kupari kertoo.
Kokeileminen kannattaa
Betonimurske on perinteistä kalkkikiveä huomattavasti edullisempi vaihtoehto ja sitä on käytetty lannoitteena aiemminkin.
Kuparin mukaan tulokset ovat kuitenkin olleet vaihtelevia. Sorilan tapauksessa oli mukana paitsi kokeilunhalua myös hyvää tuuria.
”Tässä rinteessä kokeilimme hieman pienempää raekokoa. Sen myötä murskeen sisältämä kalkki on liuennut hyvin kasvien käyttöön”, Kupari selvittää.
Viimeiset siemenkylvöt Sorilan paahderinteessä tehtiin syksyllä 2024. Tätä nykyä alueen kasvillisuus juurtuu ja leviää jo omin voimin.
Villi vyöhyke tarkkailee edelleen rinteen tilaa ja poistaa tarpeen mukaan muun muassa koivun ja männyn taimia. Alueen hyönteiskanta on Kuparin mukaan runsastunut jatkuvasti ja luontoasiantuntijan ilonaiheena ovat etenkin perhoset. Suunnitteilla onkin tarkempi hyönteiskartoitus.
”Kaiken kaikkiaan Sorila on elävä esimerkki siitä, että erilaisia maa-aineksia ja ylijäämiä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti”, Kupari tiivistää.
Kokeileminen kannattaa: jälkihoitoon mukaan paremmin lähiluonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja ja erilaisia luontokokeiluja.
Sorilasta kertyy tärkeää lisätietoa
Ruduksen ympäristöpäällikkö Heli Kanto kertoo, että betonimurskeen hyödyt maaperän kalkitsemisessa ovat olleet tiedossa aiemminkin. Sorilan pilottikohde on kuitenkin tuonut lisätietoa sen mahdollisuuksista myös maa-ainesten ottoalueiden maisemoinnissa.
”Sorilassa on maa-ainesten ottoalueen lisäksi Ruduksen kierrätyksen toimipiste, jossa valmistetaan betonimursketta. Myös alueen toimintaa valvova ympäristönsuojeluviranomainen suhtautui positiivisesti betonimurskeen hyödyntämiseen”, Kanto toteaa.
Sorilan lisäksi betonimursketta on hyödynnetty myöhemmin kasvualustana Kuopion valmisbetoniasemalla, jossa vanhalle betoninläjitysalueelle on kylvetty kalkinsuosijakasvien siemeniä.
”Tämän uusimman betonikedon kehittymisestä nähdään tuloksia lähivuosina”, Kanto lisää.
Lisätietoa: