Uusien tuotantoyksiköiden investointipäätökset pohjautuvat tarkkoihin etukäteislaskelmiin, selvityksiin ja lupakriteereihin. Toiminnan edellytykset nojaavat myös innovaatioihin ja jatkuvaan kehitystyöhön osana isompaa muutosta sekä tulevaisuuden osaaviin tekijöihin alalla. Tähän tarvitaan avointa, rakentavaa ja vastuullista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.
Esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta edistämään perustetun LUMO-ohjelman laaja sidosryhmäverkosto on Ruduksella poikkeuksellinen.
Urapolkuja ja ymmärrystä opiskelijoille
Opiskelijayhteistyö on strateginen investointi tulevaisuuteen. Ala tarvitsee jatkossakin tulevaisuuden osaajia, jotka ymmärtävät turvallisuuden merkityksen ja vastuullisuuden arvon.
Rudus tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa tapaamalla heitä koulutusmessuilla, luennoimalla alan ajankohtaisista aiheista ja avaamalla ovet yritysvierailuille.
“Opiskelijat ovat huomisen ammattilaisia, asiakkaita, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita. Kun heille välittyy kuva alasta ja yrityksestä, jossa arvostetaan osaamista, vastuullisuutta ja hyvää tekemisen meininkiä, syntyy luottamusta ja kiinnostusta”, myyntipäällikkö Tytti Ojala perustelee yhteistyön tärkeyttä.
Rudukselle on tärkeää kertoa opiskelijoille, että rakennusala tarjoaa monipuolisia urapolkuja ja mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Yhteistyö rakentaa siltoja, jotka johtavat uramahdollisuuksiin, innovaatioihin ja esimerkiksi entistä vahvempaan turvallisuuskulttuuriin koko alalla. Tätä viestiä viedään aktiivisesti eteenpäin myös yhtenä rintamana yritysten ja toimijoiden kanssa alan etujärjestön kautta.
Kuva: Myyntipäällikkö Tytti Ojala on kulkenut mielenkiintoisen matkan opiskelijayhteistyön kautta Ruduksen Kotkan elementtitehtaalle tuotannon ja suunnittelun tehtäviin sekä viimeisimpänä Elpo-hormien ja porraselementtien myyntipäälliköksi.
Moni ruduslainen on aloittanut uransa opiskelijayhteistyön kautta. Näin kävi myös Ojalalle, joka toimii nykyään Ruduksen taloliiketoiminnassa Elpo-hormi- ja porraselementtien myyntipäällikkönä, sekä aktiivina yhtiön opiskelijayhteistyöryhmässä. Hän tutustui Rudukseen jo opintojensa aikana.
“Varhainen yhteys Rudukseen antoi arvokasta ymmärrystä alasta ja avasi ovia, jotka johtivat monipuolisiin tehtäviin ja vastuulliseen rooliin. Olen itse konkreettinen esimerkki siitä, miten yhteistyö opiskelijoiden kanssa voi kasvaa pitkäaikaiseksi ja monipuolisten tehtävien kautta opettavaiseksi urapoluksi”, Ojala kertoo.
Asiakaspalaute ohjaa kehitystä ja innovaatioita
Rakennusala muuttuu nopeasti – ympäristövaatimukset kiristyvät, laatuodotukset kasvavat ja digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia. Näissä muutoksissa asiakkaiden ja suunnittelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on Rudukselle ratkaisevan tärkeää. Se ei ole pelkästään tuotetoimituksia, vaan jatkuvaa vuoropuhelua, jossa etsitään yhdessä kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja.
”Suunnittelijat kaipaavat yhä enemmän tietoa vähähiilisistä ja materiaalitehokkaista vaihtoehdoista. Meidän tehtävämme on tarjota selkeää ja ajantasaista tietoa, jotta ratkaisut ovat sekä ympäristön että rakentamisen kannalta optimaalisia,” kertoo myyntipäällikkö Tytti Ojala.
“Pääsimme näyttämään koko suunnitteluosaamisemme”
Yhteistyö näkyy käytännössä työmailla. Esimerkiksi Keski-Pasilan Hoasin opiskelijakorttelissa Rudus oli mukana jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Kohde oli erityisen onnistunut ja mieleinen, kun Ruduksen suunnittelutiimi pääsi näyttämään toimittamissa Elpo-hormi- ja porraselementtiratkaisuissa koko osaamisensa. Luottokumppanuus, suunnitteluosaaminen ja kyky toimittaa myös standardiratkaisuista poikkeavia elementtejä vaativiin kohteisiin olivat avainasemassa onnistuneisiin lopputuloksiin, jotka tukivat sekä esteettisyyttä että kustannustehokkuutta.
Kuva: Huippuunsa hiotulla yhteistyöllä rakennettiin myös Hoasin Huippu -opiskelijakortteli Helsingin Pasilaan. Kohde haastoi Elpo-hormi- ja porraselementtitoimituksia, jossa avainasemaan nousi suunnitteluosaaminen. "Paras kohde koskaan! Olemme päässeet näyttämään toimittamissamme ratkaisuissa koko osaamisemme", Ruduksen suunnittelutiimistä kerrotaan.
Yhteistyötä ja uusia betonireseptejä
Yhteistyö synnyttää myös uusia betonireseptejä. Kuopioon valmistui ulkoisesti tavanomainen asuinkerrostalo, mutta kuitenkin erityinen, sillä rakentamiseen käytettiin ensimmäistä kertaa Ruduksen Nopea Vähähiilinen Holvibetoni -uutuustuotetta. Tämä vähähiilisempi betoniresepti kehitettiin vastaamaan sekä kohteen vaatimuksia että tukemaan päästövähennystavoitteita. Asiakkaan ja Ruduksen asiantuntijoiden yhteinen suunnittelu varmisti, että betonin lujuus, työstettävyys ja kuivumisaikataulu täyttivät työmaan tarpeet. Pilotti osoittaa, miten asiakasyhteistyö voi synnyttää uusia ratkaisuja, jotka vievät osaltaan koko alaa askeleen eteenpäin.
Kuva: Uusi betoniresepti sai alkunsa luottokumppanuudesta. Nopea Vähähiilinen Holvibetonia valetaan samalla tavalla kuin vastaavan lujuusluokan betonia. Ruduksen vähähiilisellä holvibetonilla ensimmäinen valu Suomessa toteutui Kuopiossa Skanskan kerrotalotyömaalla vuonna 2025.
Kiviainestuotanto vaatii avointa ja rakentavaa sidosryhmäyhteistyötä
Kalliokiviainesten louhinta naapuritontilla voi nostattaa ymmärrettävästi lähialueen asukkaissa vastarintaa.
Ruduksen kiviaines- ja kierrätysliiketoiminnasta vastaava johtaja Ville Routama on ollut mukana lukuisissa hankkeissa, joissa kiviainesten tuotantoa on sijoitettu lähelle asutusta.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla sitä on ollut viime vuosina entistä vaikeampaa välttää, ja saman tosiasian edessä ollaan myös monissa muissa kasvukeskuksissa. Tarvittavat kiviainekset on tuotettava mahdollisimman lähellä rakennustyömaita, sillä näin vähennetään kuljetuksia ja samalla myös päästöjä. Kivenottopaikan sijaintiin voi osaltaan vaikuttaa myös tietyn kiviaineksen saatavuus, jotta erilaisiin rakennuskohteisiin tarvittavien kivimateriaalien laatuvaatimukset täyttyvät.
Routaman mukaan onnistumisen ehtona on sujuva, avoin ja rakentava yhteistyö lupa- ja valvontaviranomaisten sekä lähialueen asukkaiden kanssa. Hän tunnustaa, ettei esimerkiksi kiviainesmurskaamo ole kenellekään se kaikkein mieluisin naapuri, mutta senkin kanssa voi tulla toimeen.
”Tänä päivänä puhutaan paljon sosiaalisesta toimiluvasta. Hankkeemme ovat usein pitkäkestoisia ja siksi haluamme lisätä vuoropuhelua, kertoa avoimesti toiminnastamme sekä rakentaa pitkäaikaista luottamusta naapureidemme kanssa”, Routama toteaa.
LUMO-ohjelma on suojeluyhteistyötä
Näkyvä esimerkki on myös luonnon monimuotoisuutta tukeva LUMO-ohjelma, jonka eri kohteissa on tehty tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten, luonnonsuojelujärjestöjen, viranomaisten, naapureiden ja muiden paikallisten sidosryhmien kanssa.
Ohjelman tavoitteena on auttaa suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Nykyisin siihen kuuluu myös hankintaketjujen luontovaikutusten arviointia.
Kuva: Onnistumisia luonnonhoidon kokeiluissa! Elävä esimerkki löytyy Tampereen Sorilasta, jossa kierrätysbetonista varmistettu betonimurske on osoittautunut toimivaksi keinoksi synnyttää kalkkipitoisia kasvualustoja. Käytöstä poistetun kivenottoalueen jälkihoidossa kuiva ja karu hiekkarinne on muuttunut muutamassa vuodessa lajikirjoltaan runsaaksi ja nyt jo luonnostaan leviäväksi paahderinteeksi.
Kuvat: Villi vyöhyke ry / Essi Kupari
”Meillä on lukuisia esimerkkejä hedelmällisen yhteistyön lopputuloksena toteutetuista luontoarvoiltaan monimuotoisista alueista, jotka toimivat sekä virkistysalueina ihmisille että harvinaisten kasvi- ja eläinlajien kasvupaikkoina”, Ruduksen ympäristöpäällikkö Heli Kanto kertoo.
Yksi tällainen LUMO-kohde on Hausjärven Ryttylässä, jossa vanha soranottoalue on muutettu luonnonsuojelualueeksi. Porvoon eteläpuolella sijaitsevassa Kråkössä puolestaan on rakennettu uusia lampia viitasammakoille ja mahdollistettu useiden suojeltujen hyönteisten lisääntyminen alueella.
Asukkaat ovat myös asiantuntijoita
Yritysten investointisuunnitelmat tulevat usein laajempaan julkisuuteen lupahakemusten myötä. Käytännössä tietoa on jaettava ja osallisia kuultava jo vuosia aikaisemmin. Pelkästään lupakäytäntöjen osalta aikajänne on usein 10–15 vuotta.
Ruduksella tähän viestintään on panostettu vuosien saatossa määrätietoisesti. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi- (YVA) ja lupamenettelyiden aikana järjestettävät yleisö- ja naapuritilaisuudet ovat hyviä tilaisuuksia tiedonvaihtoon ja vuoropuheluun paikallisten sidosryhmien kanssa.
”Lähialueen asukkailta ja toimijoilta saatava palaute on meille erittäin tärkeä suunnitteluohjuri, sillä usein he tuntevat kyseisen alueen ja sen erityispiirteet kaikkein parhaiten”, Routama painottaa.
Kaiken pohjana on avoin ja faktapohjainen viestintä. Ajantasaista tietoa tarjotaan yleisötilaisuuksien ja naapuri-iltojen lisäksi Ruduksen naapurisivujen kautta sekä lisäksi muun muassa asukasilloissa ja avoimilla toimipaikkakierroksilla. Louhintaräjäytyksistä ilmoitetaan etukäteen tekstiviestipalvelulla.
”Esittelemme alueitamme ja kerromme mielellämme toimintatavoista naapureillemme. Kun tieto ja ymmärrys toiminnastamme lisääntyy, se yleensä vähentää myös haitan tunnetta”, Kanto toteaa.