Suomiehen alue Hyvinkäällä kokonaan kaupungin omistukseen

”Jatkaa ihmisten ilona”

Ruduksen entinen Suomiehen soranottoalue Hyvinkäällä on muuttunut luontonähtävyydeksi ja sinne rakennetusta luontopolusta on tullut jopa elämyksellinen ulkoilukohde. Suomiehen alue on nyt siirtynyt kokonaan Hyvinkään kaupungin omistukseen. – Alue jatkaa ihmisten ilona, toteaa ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia.

Ruduksen soranotto päättyi Hyvinkään Suomiehen alueella vuonna 2014. Rudus LUMO -ohjelman tavoitteena on, että luonto on toimipisteissä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Suomiehen alue on tästä erinomainen näyttö. Se on myös esimerkillinen osoitus siitä, miten hyvinkin erilaiset toimijat saavuttavat konkreettisia tuloksia, kun tavoitteet ja tahtotila ovat yhteiset. Hyvinkään kaupunki, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja monet vapaaehtoiset ovat yhdessä Ruduksen kanssa tehneet Suomiehen alueella valtavan työn sekä alueen luonnon että asukkaiden hyväksi.

Suomies luontopolku opaste

Kuva: Suomiehen alueelle on rakennettu Ruduksen ja Hyvinkään kaupungin yhteistyössä luontopolku, joka johdattaa kävijät muotoillun luonnon ja ympäristötaiteen luokse.


– On ollut erittäin merkittävä asia, että kohti yhteistä päämäärää on edetty monella rintamalla. Tällaista yhteisymmärrystä maa-aineshankkeissa harvoin löytyy, Mika Lavia toteaa.
– Yhteistyö yritysten kanssa voikin luoda ihan uudenlaista, konkreettista luonnon hoitoa. Sehän Suomiehessäkin oli tavoitteena. Luonnonsuojelu ei onnistu vain järjestöjen, kuntien, valtion ja vapaaehtoisten työllä. Hankkeisiin pitää saada mukaan laaja konsortio, jotta voidaan ottaa kaikki näkökohdat huomioon ja turvata myös resursseja, luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen sanoo.

Suomiehen alueella on tehty valtava työ sekä alueen luonnon että asukkaiden hyväksi.

Luontopolulla jättiläisen jalanjäljissä

Suomiehen alueen jälkihoidossa tavoitteeksi asetettiin paitsi luonnon monimuotoisuus myös alueen virkistyskäytön lisääminen. Projektissa mukana olleet toteavat, että molemmat tavoitteet on erinomaisesti saavutettu.

Alueelle on rakennettu yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa luontopolku, joka johdattaa kävijät muotoillun luonnon ja ympäristötaiteen luokse. Luontopolun reitti kulkee jälkihoitoalueen pohjatasolla esteettömänä sekä nousee ylös ympäröivien rinteiden harjalle. Jääkauden aikana muodostuneet suojellut luonnonmuistomerkit toimivat omalta osaltaan kohteen vetonauloina. Rinteiden harjalla sijaitsevat Jätinkatuna tunnettu muinaisranta sekä Jätinlukoiksi nimetty suppa-alue.
– Luontopolun tilateokset ovat ainutlaatuisia ja jättiläisen jalanjälki on ylhäältä katsottuna tosi hulppea, Mika Lavia kuvailee.

Suomies jättiläisen jalanjälki ilmakuva

Kuva: Vilma Pylkön suunnittelema Jätin jalanjälki on valtava kivistä rakennettu teos, joka näyttäytyy koko komeudessaan ylhäältä rinteeltä katsottuna.


Suomies lahopuutarha

Kuva: Puiden juurakot on sommiteltu näyttävästi ylösalaisin paahdekummun laelle, jolloin erilaiset lahopuissa viihtyvät eläimet ja eliöt sekä pölyttäjähyönteiset saivat monimuotoisen elinympäristön.


Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen työntekijät poistivat alueelta suuria määriä vieraslajeja, kuten lupiinia ja kurtturuusua.
– Haitalliset vieraslajit ovat ongelma, koska ne valtaavat alaa pienimmiltä kukkivilta kasveilta. Tällaisten alueiden monipuolinen maisemointi on paljon parempi ratkaisu kuin pelkkä metsittäminen, Immonen sanoo.

Suomiehessä onkin muotoiltu paahderinteitä, perustettu niittyjä ja ketoja sekä rakennettu taiteellisia kivisommitelmia. Pohjavettä suojellaan palauttamalla kasvukerros ja kasvillisuus pohjaveden kannalta arimmille alueille mahdollisimman nopeasti.

Luontopolun tilateokset ovat ainutlaatuisia.

Suomiehen alue kokonaan Hyvinkään omistukseen

Rudus ja Hyvinkään kaupunki omistivat noin 80 hehtaarin kokoisen Suomiehen alueen aikaisemmin puoliksi. Helmikuun alkupuolella 2022 alue siirtyi kokonaan Hyvinkään omistukseen.

Soranotto Hyvinkään Suomiehessä alkoi ennen maa-aineslain voimaantuloa vuosikymmeniä sitten ja vilkkaimmillaan toiminta oli 1980–1990 -luvuilla. Rudus lopetti soranoton vuonna 2014 ja jälkihoitovelvoitteet päättyivät toukokuussa 2019.
– Tämänkin jälkeen Rudus jatkoi alueen maisemoinnin tukemista Hyvinkään kaupungin Luontopolkukummina parin vuoden ajan, kertoo Ruduksen ympäristöasiantuntija Ilkka Ojalehto.
– Suomies oli yksi Rudus LUMO -ohjelman pilottihankkeista. Saimmekin siitä paljon hyvää oppia ja kokemusta niin luonnon monimuotoisuudesta kuin yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa, hän lisää.

Kohti yhteistä päämäärää on edetty monella rintamalla.

Mika Lavian mukaan Hyvinkään kaupungilla ei ole vielä mitään selkeitä suunnitelmia Suomiehen alueen ylläpidon ja kehittämisen suhteen.
– Suomies on hyvä esimerkki siitä, miten voimakkaan maankäytön muutoksen kohteena olleesta alueesta rakentui luontokeidas. Suomies on nyt saari ympäröivässä lupiinimeressä, toivottavasti se säilyy myös sellaisena.


Lisätietoja:

Rudus Oy
Ilkka Ojalehto, ympäristöasiantuntija
050 320 7752
ilkka.ojalehto(at)rudus.fi

Hyvinkään kaupunki
Mika Lavia, ympäristötoimenjohtaja
0400 610 804
mika.lavia(at)hyvinkaa.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja
044 258 0598
ursula.immonen(at)sll.fi

 


Aiemmin uutisoitua:


Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Ruduksen kuva-arkisto


RudusPro

020 447 711 / vaihde
Rakennusmateriaalit