Rudus LUMO -ohjelman pilotti Noro näyttää: Tämä on hyvä alku

Ajuruoho, kissankäpälä, mäkitervakko ja monta muuta harvinaista kasvia ovat löytäneet uuden kasvuympäristön Ruduksen vanhalla Noron soranottoalueella. Noro on yksi kymmenvuotiaan LUMO-ohjelman piloteista.
– Hyvältä näyttää ja tulokset osoittavat, että työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on syytä jatkaa, sanoo Villi vyöhyke ry:n puheenjohtaja Jere Nieminen.

Rudus LUMO -ohjelman perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Kuopion Maaningalla sijaitseva Noron soranottoalue sijaitsee osittain arvokkaalla harjualueella. Noin 30 hehtaarin alue on ollut Ruduksen omistuksessa vuodesta 1997 ja toiminta jatkuu siellä yhä.
Alueella on kuitenkin aloitettu maisemointi niissä paikoissa, joista ei enää oteta soraa. Ensimmäinen luonnon monimuotoisuutta tukeva maisemointisuunnitelma laadittiin vuonna 2013. Norosta tuli näin yksi LUMO-piloteista. Alue on jaettu lohkoihin, joita maisemoidaan vaiheittain ottotoiminnan etenemisen myötä.

Kuva: Kesän alussa Rudus kutsui eri sidosryhmien edustajia tutustumaan Noroon ja kuulemaan sekä keskustelemaan LUMO-ohjelmasta. Kiinnostunut ryhmä suuntasi kohti maisemoitua paahderinnettä.

Alkukesästä Rudus kutsui sidosryhmien edustajia tutustumaan Noron alueeseen ja LUMO-ohjelmaan. Asia kiinnosti ja paikalla oli henkilöitä muun muassa lähialueen kunnista, ELY-keskuksesta, luonnonsuojelu- ja ympäristöalan yhdistyksistä sekä erilaisista yrityksistä.
– Tilaisuudessa virisikin paljon keskustelua käytännön toimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä eri osapuolten yhteistyön mahdollisuuksista, kertoo Ruduksen tuotepäällikkö Mikko Soininen.
– Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on suuri uhka maapallolle. Sen pysäyttämiseen tarvitaan tekoja niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyöllä. Tiedon jakamista puolin ja toisin tarvitaan, jatkaa Ruduksen ympäristöasiantuntija Heli Kanto.

Kuva: Villi vyöhyke ry:n puheenjohtaja Jere Niemisen mukaan Noron soranottoalueen maisemoinnista on saatu monta hyvää käytännön oppia monistettaviksi seuraaviin kohteisiin. – Tärkein havainto on kuitenkin se, että teemme oikeita asioita ja etenemme oikeaan suuntaan, Nieminen toteaa.

LUMO-ohjelman tavoitteena on, että luonto Ruduksen toimipisteissä on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Ruduksen kaikilla toimipisteillä tehdään mahdollisuuksien mukaan luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa lisääviä toimenpiteitä.

Rudus otti jo LUMO-ohjelmaa perustaessaan kumppaneikseen luonto- ja ympäristöalan asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita. Oma ydinosaaminen kun on kiviainestoiminnassa.
Norossa on tehty yhteistyötä tamperelaisen luonnonsuojeluyhdistyksen Villi vyöhyke ry:n kanssa. Villi vyöhyke on vastannut Norossa vuodesta 2017 paahdealueilla viihtyvien kasvien kylvöstä sekä seurannut kasvuston kehittymistä.
– Aluksi poistimme alueelta koivuja ja mäntyjä sekä kylvimme muun muassa mäkitervakon, nurmikohokin, päivänkakkaran, neidonkielen ja puna-ailakin siemeniä. Monet kasvit lähtivät kasvuun ja kukkivat hyvin, kertoo Villi vyöhykkeen puheenjohtaja Jere Nieminen.

Kuva: Noroon on kylvetty hyvällä menestyksellä muun muassa mäkitervakkoa.

Norossa oli yksi alue terassoitu jo muutama vuosi ennen Villi vyöhykkeen tekemiä kylvöjä.
– Tästä opimme sen, että alueen maisemointi ja uusien kasvien tuominen alueelle pitää aloittaa heti kiviainesten ottamisen loputtua. Jos yhtään odotetaan, muualta tulevat, sinne kuulumattomat kasvit valtaavat alan, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan pari muutakin hyvää oivallusta saatiin.
– Puhdas hiekka toimii parhaiten paahderinteen pohjana. Jos luiskaan levittää pintamaata, sen mukana tulee myös sen alueen kasvien siemenpankki.
– Paahderinteet tehdään yleensä kohti etelää, mutta Norossa yksi rinne on pohjoiseen. Paahdelajit näyttävät pärjäävän hyvin sielläkin, vaikka kasvukausi jääkin lyhyemmäksi.

Kuva: Iloisia ihmisiä yhteisen asian äärellä. Kuvan etualalla kasvaa sinistä neidonkieltä ja vasemmalla taustalla näkyy valkoisia päivänkakkaroita.

Villi vyöhyke tuli mukaan Noron maisemointiin Ruduksen kutsusta. Yhdistys on vastannut tilaustyönä alueen kylvöistä ja seuraa nyt kasvillisuuden kehittymistä sekä tekee tarvittaessa täydennyskylvöjä.
– Villi vyöhykkeen ammattitaito on ollut korvaamatonta Noron hankkeessa, Mikko Soininen kiittää.
– Yhteistyömme on erittäin hedelmällistä. Kaksi hyvin erilaista organisaatiota, pieni yhdistys ja iso yritys, täydentävät hyvin toisiaan. Yhteisen tekemisen paikka ja päämäärä on ollut helppo löytää, Jere Nieminen lisää.

Kuva: – Ruduksen ja Villi vyöhykkeen yhteistyömme on erittäin hedelmällistä. Kaksi hyvin erilaista organisaatiota täydentävät hyvin toisiaan, toteaa Jere Nieminen. Vierellä Ruduksen ympäristöasiantuntija Heli Kanto.

Norosta saadut hyvät tulokset leviävät ihan konkreettisestikin.
– Noron alueelle kylvetty kasvillisuus on kehittynyt niin hyvin, että alueelta saadaan siemeniä kylvettäväksi myös muihin kohteisiin, Heli Kanto kertoo.
– Norosta kerättyjä siemeniä on kylvetty viime vuonna Ruduksen maisemoidulle ottoalueelle Siilinjärven Karistoon. Tänä vuonna niitä on tarkoitus kylvää Ruduksen Kuopion valmisbetoniaseman rinteeseen.

Jere Nieminen seuraa aktiivisesti, miten myös muualla maailmassa maisemoidaan kiviainesten ottopaikkoja.
– Kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa on tärkeää tietää, mitä kansainvälisellä kentällä tapahtuu, hän toteaa.
– Paahderinteiden teossa ja alueiden maisemoinnissa ollaan muualla Euroopassa pidemmällä kuin Suomessa. Maailmalta saadaan hyviä kokemuksia, vaikka luonto onkin siellä osin erilainen.

Kuva: – Noron alue on noin 30 hehtaarin laajuinen. Maisemointi eteneekin lohkoittain. Samaan aikaan kun maisemoidaan alueita, joilla soranotto on jo lopetettu, niin ottamista jatketaan toisaalla, kertoo Ruduksen tuotepäällikkö Mikko Soininen.

Niemisen mukaan kymmenvuotias Rudus LUMO -ohjelma on jo osoittanut vahvasti tarpeellisuutensa ja antanut hyviä kokemuksia sekä käytäntöjä. Mutta:
– Olemme kuitenkin luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ihan alkuvaiheessa. Rudus on toteuttanut hyviä, yksittäisiä hankkeita, mikä on ihan oikein, kun ollaan luomassa jotain uutta. Nyt toimintaa täytyy laajentaa vahvemmin eri osapuolten yhteistyöhön ja tehdä toiminnasta sekä ohjelmallista että strategista. Kiviainesalueiden jälkihoito pitää saada vahvemmin jo valtiolta tuleviin ohjeisiin, Nieminen sanoo.
– LUMO-ohjelman ja muun vastaavan toiminnan suunta on varmistunut oikeaksi. Nyt vaan suunnitelmallisesti ja rohkeasti eteenpäin!

Kuva: Jere Niemisen ottama kuva paahderinteestä: Luonnossa jo harvinaisiksi muuttuneita kasveja on saatu kotiutumaan ja kukoistamaan Noron paahderinteillä. Sieltä on viety jo siemeniä kylvettäväksi pariin muuhunkin Ruduksen LUMO-kohteeseen.

• Rudus Oy
  Ympäristöasiantuntija Heli Kanto
  020 447 4121
  heli.kanto(at)rudus.fi
  
  
• Tuotepäällikkö Mikko Soininen
  050 568 6011
  mikko.soininen(at)rudus.fi
  
  
• Villi vyöhyke ry
  Puheenjohtaja Jere Nieminen
  040 522 4476
  jere.nieminen(at)villivyohyke.fi

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Jesse Karjalainen ja Jere Nieminen