HTM Reetta Grönlund: Rudus LUMO -ohjelma saa voimansa sidosryhmistä

– Rudus LUMO -ohjelman perustana on eri sidosryhmien yhteistyö ja sitoutuminen luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi, missä Rudus on onnistunut erittäin hyvin, sanoo asiaa tutkinut Reetta Grönlund.

Vuonna 2012 käynnistettiin Rudus LUMO -ohjelma turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Keskeisenä tavoitteena on, että luonto on Ruduksen toimipaikoilla monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.
Tämä ajatus- ja toimintamalli kiinnostaa myös Reetta Grönlundia. Reetan ja Ruduksen polut kohtasivat, kun Reetta kysyi Tampereen Yliopiston Business2Nature (B2N) tutkimusryhmältä aiheita pro graduun. Tutkimusprojektin tarkoituksena on lisätä sidosryhmälähtöistä ymmärrystä ekosysteemeistä kaupunkioloissa tutkimalla yritysten ja luonnon välistä suhdetta.

– B2N-projektissa oltiin kiinnostuneita tutkimuksesta liittyen yritysten ympäristövastuuseen ja erityisesti ekologisesta ennallistamisesta osana kiviainesyritysten liiketoimintaa. Siitä sain Ruduksen LUMO-ohjelman aiheeksi pro gradu -työlleni, hallintotieteiden maisteriksi valmistunut Reetta kertoo.

Reetta opiskeli Tampereen Yliopiston maisteriohjelmassa Leadership for Change Governance for Sustainable Change.

Reetta tutki Rudus LUMO -ohjelman perustamista ja alkuvaiheita. Hän tutustui laajoihin aineistoihin sekä haastatteli ohjelmaan liittyen Rudukselta viisi henkilöä, jotka työskentelivät joko yrityksen johdossa tai ympäristötiimissä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa nimenomaan sidosryhmien merkityksiä ja näitä sidosryhmiä Reetta tunnisti peräti 22.
– Niitä oli yhdeksän eri kategoriaa: ympäristöjärjestöt, lupaviranomaiset, paikalliset toimijat, Ruduksen työntekijät, palkatut/ulkoistetut työntekijät, valtion virastot, poliitikot, media sekä muut alan yritykset. Näistä tärkeimmiksi sidosryhmiksi tunnistin Ruduksen omat työntekijät, kuntien viranomaiset, paikalliset ihmiset sekä asiantuntijaryhmän, Reetta kertoo.

Hänen mukaansa sidosryhmien sitouttamisen tärkeys nousi esiin kaikissa haastatteluissa.
– Tutkimuksessa kävi äkkiä selväksi, että ilman sidosryhmiä LUMO-ohjelma ei olisi onnistunut ainakaan näin upeassa mittakaavassa. Kaikki sidosryhmät valikoituivat mukaan LUMO-ohjelman tarpeiden mukaan ja yhteistyö perustui siihen, että molemmat osapuolet hyötyivät yhteisestä työstä, koska molemmilla oli yhteistä kiinnostusta yhteistyön tavoitteista. Tämä ajatus yhteistyöstä saaduista hyödyistä on kantanut LUMO-ohjelmaa.

– Koska tutkimus oli tehty LUMO-ohjelman näkökulmasta, Ruduksen korkein johto oli yksi sidosryhmä. Koko ohjelmahan lähti Ruduksen korkeimmalta johdolta ja useissa haastatteluissa korostettiin sen elintärkeää roolia LUMO-ohjelman onnistumisessa. Tutkimuksessa nousi esiin kommentteja, että tärkein asia ohjelmassa oli korkeimman johdon vahva sitoutuminen, antama tuki ja heidän näyttämänsä esimerkki.

– Ruduksen henkilökunnan sitouttamisella on iso merkitys LUMO-ohjelman onnistumisen kannalta. Siihen käytettiin paljon aikaa, muun muassa järjestämällä koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia Ruduksen eri toimipaikoilla. Yhtenä isona asiana nousi esiin, että LUMO-ohjelmassa mukana olleiden toimipaikkojen henkilökunnalle tarjottiin ideoita ja apua, mutta heidän asiasta innostuttuaan, annettiin lähes vapaat kädet toteuttaa ideoitaan. Näin henkilökuntaa saatiin vielä enemmän sitoutettua, koska he pääsivät suunnittelemaan toteutuksia itse.

Reetan mukaan tieto LUMO-ohjelman aidoista tuloksista luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi auttoi sidosryhmien sitouttamisessa.
– Sidosryhmiä sitoutetaan hyvin eri keinoin. LUMO-ohjelma onnistui siinä erittäin löytämällä oikeat motivaatiotekijät ja kiinnostuksen kohteet. Sidosryhmille on myös tärkeää, että yritys aidosti kuuntelee heidän huoliaan. Pitää olla aito mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa asioihin.

Reetan mukaan LUMO-ohjelman yhtenä lähtökohtana oli se, että Ruduksella itsellään ei ollut riittävästi tietoa ja osaamista luonnon monimuotoisuudesta eikä ennallistamisesta.
– Siksi sidosryhmien mukaan tuominen oli välttämätöntä. Toki muutenkin sidosryhmien, esimerkiksi kuntien viranomaisten ja paikallisten ihmisten, rooli on oleellinen osa kiviainestoimintaa. Toiminta on luvanalaista, joten yhteistyö viranomaisten kanssa kuuluu asiaan ja Rudus on aina kuunnellut paikallisia asukkaita, Reetta toteaa.

Reetta haluaisi tulevaisuudessa työskennellä yritysvastuun kanssa ja auttaa organisaatioita luomaan kestävämpää maailmaa heidän toiminnallaan.
– Tästä tutkimuksesta ja projektista on suuri apu tulevaisuuden haaveitani ajatellen. Opin todella paljon sidosryhmien yhteistyöstä ja siitä, miten organisaatiot, tässä tapauksessa Rudus, voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden parantamiseen. 

– Olen ollut mukana partiossa seitsenvuotiaasta. Sen myötä luonto ja luonnon monimuotoisuus ja niiden aseman turvaaminen sekä parantaminen ovat minulle aivan keskiössä. Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat minun tärkeimpiä arvojani. Jokainen voi pienillä tai isoilla teoilla saada aikaan muutosta ja rakentaa parempaa maailmaa, muun muassa luonnon monimuotoisuutta.

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus | Kuvituskuvat Ruduksen LUMO-kohteista