Lähipalvelukeskus Hertsi rakentuu - Hybridinä ja hyvässä hengessä

Työyhteenliittymä Hertsin työmaalla peruskorjataan vanhaa ja rakennetaan uutta: valmistumassa on yli 60 000 neliön lähipalvelukeskus. Työtä tekevät ”hertsiläiset” – ei väliä sillä, onko työnantaja YIT vai Hartela.
Rudus on toimittanut työmaalle valmisbetonia noin 23 000 kuutiota.

Hartela Etelä-Suomi Oy:n ja YIT Suomi Oy:n työyhteenliittymä Hertsi syntyi luontevasti, kun yhtiöillä oli jo tonttiomistusta kohteessa ja yhdessä tehtiin myös hankekehitystä.
– Kyllähän meiltä on kyselty, miksi rakennamme uutta keskusta lähelle Itistä ja Rediä. Hertsistä tulee kuitenkin nimenomaan lähipalvelukeskus alueen asukkaille, joita on jo 50 000 ja Herttoniemi kasvaa voimakkaasti lähivuosina, projektipäällikkö Ilmari Hämäläinen kertoo.

Kuva (yllä): Helsingin Herttoniemessä Lähipalvelukeskus Hertsi yhdistää vanhan, peruskorjattavan, noin 10 000 neliön Megahertsin ja noin 50 000 neliön uudisrakennuksen. Hertsi valmistuu ensi keväänä.

Lähipalvelukeskus Hertsin keskelle tulee Prisma, joka tavallaan yhdistää vanhan, peruskorjattavan, noin 10 000 neliön Megahertsin ja noin 50 000 neliön uudisrakennuksen. Hertsin valmistuessa keväällä 2020 se tarjoaa noin 55 erikoisliikkeen, ruokakauppojen ja ravintoloiden lisäksi kaupunginkirjaston, nuorisotilan, päiväkodin sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluita.
Kauppakerrosten päälle rakennetaan 60 asunnon hoivakoti tehostettuun palveluasumiseen.
Itäväylän ylittävä silta tulee yhdistämään Hertsin Herttoniemen metrokortteliin.
Hertsin pysäköintihallissa on kolmessa tasossa yhteensä noin 680 parkkipaikkaa. Niistä sata on varattu liityntäpysäköinnille.
Lähipalvelukeskuksen päälle rakennetaan samaan aikaan kolme erillistä asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä reilut kolme sataa asuntoa.

Kesäkuun puolessa välissä Hertsin työmaalla oli edetty vesikattovaiheeseen ja juhannuksen jälkeen saadaan vaippa umpeen. Hyvässä aikataulussa ollaan, vaikka projektin alkuvaiheessa pohjatyöt ja ajojärjestelyt ottivatkin hieman suunniteltua enemmän aikaa.
– Erityisen vaativaa tässä projektissa on vanhan rakennuksen sovittaminen uuteen. Esimerkiksi korkeusasemat piti tehdä siten, että kauppagallerian keskusta saatiin yhdeksi aukeaksi tilaksi, projektijohtaja Juha-Matti Varjonen kertoo.
– Käytössä olevan Megahertsin tilat uudistuvat vastaamaan lähipalvelukeskuksen uutta yhteistä ilmettä. Megahertsi palvelee asiakkaitaan myös rakennustyön aikana, mikä pitää taata. Me olemme eläneet mukana Megahertsin yrittäjien arjessa, tiedottaneet tehokkaasti, keskustelleet ja tarpeen mukaan tehneet yötöitä minimoidaksemme häiriöitä käytössä oleville liikkeille.

Kuva (yllä): ”Hertsiläisiä” yhteisellä työmaallaan: vastaava mestari Harri Tanhola (vas), projektijohtaja Juha-Matti Varjonen, projektipäällikkö Ilmari Hämäläinen, ja työpäällikkö Jyrki Haka.
– Tuoreen betonin tuoksu on aina raksamiehen mieleen, tuumasi Harri Tanhola. Hertsissä sitä tuoksua on riittänyt 23 000 kuution edestä.

Hybridirakentamisessa on jouduttu toteuttamaan hyvin erilaisia rakennusmassoja päällekkäin.
– Sama runkoratkaisu ja pilarijako eivät toimi eri kerroksissa läpi talon alhaalta ylös. Työmaalla on tehty neljä massiivista, betonista siirtolaattaa – noin 1,8 metriä paksut liiketilojen päälle ja noin metrin paksuinen hoiva-asuntojen alle viidennen kerroksen korkeuteen, vastaava mestari Harri Tanhola kertoo.

Kuva (yllä): Liikekeskuksessa vaaditaan avaria, yhtenäisiä tiloja.

Rudus on toimittanut Hertsin työmaalle valmisbetonia sekä TYL Hertsille, Bermanto Oy:lle että perustuksia tehneelle Kreate Oy:lle tähän mennessä noin 23 000 kuutiota.
– Normaalien massojen lisäksi käytettiin muun muassa nopeita, sr- ja masuunikuonamassoja, kertoo Ruduksen pääkaupunkiseudun valmisbetonin myyntipäällikkö Antti Mönkkönen.

Ruduksen kehittämän BetoPlus-ohjelman ennakkolaskelmilla selvitettiin ennen valuja betonimassojen eri vaihtoehtojen lujuuden- ja lämmönkehitystä.
– Valun aikana tämä mitattiin loggereilla ja näin löydettiin aina teknisesti ja taloudellisesti toimivin ratkaisu. Työmaalla tehtiin useita eri urakoitsijoiden valuja samanaikaisestikin, mutta valut saatiin sovitettua yhteen sujuvasti, Mönkkönen toteaa.

Hertsin työmaalla toimii yhtenä aliurakoitsijana Bermanto Oy, joka on suurin suomalainen betonilattiaurakoitsija.
– Bermannon urakkaan kuuluvat maanvaraiset lattiat, kuorilaatat, pintalattiat, kelluvat pintalattiat sekä kattojen kaatovalut. Näihin olemme tehneet myös kaikki valmistelevat työt. Maanvaraiset ja kuorilaatat on nyt tehty, kelluvia lattioita aloitellaan ja muitakin betonitöitä on vielä jäljellä. Bermannon urakka on valmis alkusyksystä, kertoo työnjohtaja, Bermannon osakas Jarno Aalto.
– Kuorilaatan valuissa käytettiin betonissa SR-sementtiä, jolla saadaan hieman kutistumaa vähennettyä ja näin halkeamariski vähenee. Lisäksi käytettiin muovikuitua vähentämään alkuvaiheen mahdollisia halkeamien levenemisiä, kertoo puolestaan Bermannon aluepäällikkö Petri Bergman, joka toimii myös Poikkeuksellisen vaativa -vaativuusluokan betonirakenteiden työnjohtajana.

Kuva (yllä): Bermanto Oy:n osakas, työnjohtaja Jarno Aalto on tyytyväinen Hertsissä tehtyihin betonivaluihin. Isoin kertavalu oli tuhannen neliön kuorilaatta, jonka valu kesti kahdeksan tuntia.

Jarno Aallon mukaan Hertsin kahteen ravintolaan valetaan lattiat mustaksi värjätyllä betonilla, jonka pinta hiotaan.
– Valun pitää onnistua ihan nappiin, koska betonipinnat jäävät näkyviin.

Kuva (yllä): Hertsin sisustuksen yhtenä tehostevärinä tulee olemaan musta. Sitä esiintyy paitsi hyvin valaistuissa alakatoissa myös kahden ravintolan lattioissa, jotka tullaan valamaan mustaksi värjätyllä betonilla.

Ja miksi ei onnistuisi:
– Isoin kertavaluna suoritettu valu oli yli tuhannen neliön kuorilaatta, jonka valu kesti kahdeksan tuntia. Valu sujui todella hyvin, ihan oppikirjamaisesti, Petri Bergman toteaa.

Hertsin työmaa on keskellä valmista kaupunkirakennetta, mikä asetti vaatimuksia logistiikalle.
– Asiat suunniteltiin etukäteen hyvin. Viikoittain katsottiin Local Logistics Oy:n työnjohtajan kanssa seuraavan viikon nostoja ja pumpun paikkoja. Mahdolliset päällekkäisyydet saatiin hoidettua. Logistiikalta vaadittiin pelisilmää ja sitä myös löytyi.

Kun työmaan johdolta kysyy, mitä yllätyksiä on sattunut, saa vastaukseksi, että ”vaativissa hybridi-projekteissa tulee vastaan haasteita”.
– Rakentamisen aikana eteen on tullut yllätyksiä, joita ei alun perin tunnistettu. Koko työyhteenliittymä Hertsin porukkaa yhdistää ratkaisukeskeisyys, Ilmari Hämäläinen sanoo.

Työyhteenliittymässä on yhdistetty kaksi yrityskulttuuria niin hyvin, että Harri Tanholan mukaan sekin on yksi yllätys.
– Kaikilla tekijöillä, niin toimistossa kuin työmaalla, on hyvin positiivinen asenne yhteiseen tekemiseen. Meitä innostavat monimuotoiset ja haastavat projektit, Juha-Matti Varjonen lisää.

Työturvallisuuteen liittyvistä käytännöistä poimittiin yhteiseen käyttöön molemmista yrityksistä parhaat ja tiukimmat.

Työmaalla pidetään viikoittain turvavartteja
– Meillä on useamman kuukauden suunnitelma siitä, mikä aihe otetaan milloinkin käsittelyyn riippuen esimerkiksi työmaan eri vaiheista ja vuodenajoista. Esimerkiksi putoamissuojaus voi olla ajankohtainen tietyssä vaiheessa, työpäällikkö Jyrki Haka kertoo.

Hertsiläiset pitävät vartin omille työntekijöilleen ja aliurakoitsijoiden edustajille, jotka taas pitävät sen omalle porukalleen.
– Aliurakoitsijat kuittaavat meille, kun kyseinen vartti on pidetty. Joskus mekin olemme kuuntelemassa ja varmistamassa, että oikeaa asiaa puhutaan. Turvallisuusvartti on otettu työmaalla hyvällä asenteella vastaan ja se toimii tehokkaasti, Haka toteaa.

Hertsiläiset antavat varmasti luvan turvallisuusvartin kopioimiseen muillekin työmaille.

• Helsingin Herttoniemi
• KVR-urakoitsija: TYL Hertsi, Hartela Etelä-Suomi Oy ja YIT Suomi Oy
• Kolme kiinteistöosakeyhtiötä: KOy Helsingin Gigahertsi, KOy Helsingin Insinöörinkatu 2 ja KOy Helsingin Linnanrakentajantie 2
• Tilavuus: 29 7050 m³
• Bruttoala: 60 756 brm²
• Vuokra-ala: 24 500 m²
• Liiketiloja: noin 55 kpl
• Pysäköintipaikat: 680 kpl
• Mm. erikoisliikkeitä, ravintoloita, kirjasto ja nuorisotila, hoivakoti ja päiväkoti
• Keskuksen päälle rakennetaan samaan aikaan kolme erillistä asunto-osakeyhtiötä, yhteensä 303 asuntoa
• Urakan arvo: noin 100 miljoonaa euroa
• Arkkitehtisuunnittelu: L Arkkitehdit Oy
• Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
• Rakennusaika: 1/18 – kevät 2020
• Ruduksen valmisbetonitoimitukset TYL Hertsille, Bermanto Oy:lle ja Kreate Oy:lle yhteensä noin 23 000 m³

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Olli Urpela ja L Arkkitehdit Oy