– Onnistuttiin hyvin, summaa työmaan projektipäällikkö Eerik Leivo kvr-urakkana kohteen toteuttanut SRV Rakennus Oy:stä.
Työmaa käynnistyi tammikuussa 2016. Tuolloin ei ollut käytettävissä kaikkia tilaajan lähtötietoja, joten suunnittelu on edennyt rinnan toteutuksen kanssa. Laitoksen koeajot päästään käynnistämään suunnitellusti heinäkuun alussa 2017.
Uutta ympäristöystävällistä tekniikkaa
Tilaaja HKScan kertoo panostaneensa Raumalla vahvasti ympäristöasioihin. Tuotantolaitoksen kokonaispäästöt on minimoitu ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa ja energiatehokkaita tuotantolinjoja. Tuotantolaitoksen päälämmönlähteenä on kaukolämpö, joka tuotetaan 90 prosenttisesti uusiutuvalla biopolttoaineella, ja jota täydennetään tehokkaalla hukkalämmön talteenottojärjestelmällä.
Yllätys ei siis ole, että Eerik Leivo nostaakin talotekniikan hankkeen toteutuksen vaativuusrankingin kärkeen.
Halkeilematonta lattiaa
Yllätys ei ole sekään, että laitoksen betonilattiat ovat Eerik Leivon listalla seuraavana.
– Betonilattioiden pitää kestää kylmät olosuhteet ja osalla alueesta myös runsas vedenkäyttö. Lattian pitää olla halkeilematonta ja oikein kallistuksin, hän sanoo.
Uudisrakennus on 240 metriä pitkä ja sata metriä leveä, lattianeliöitä on siis paljon.
Lisäksi laitoksen teurastuspäähän asennettiin pari sataa metriä syvimmillään metristä rst-kourua. Niille ympärille piti ennen varsinaista lattiavalua valaa betoniseinät.
Kuitubetonia
SRV valitsi lattiaurakoitsijaksi Bermanto Oy:n, joka myös suunnitteli lattiarakenteen. Valmisbetonin sekä lattiaan että kohteen perustuksiin toimitti Rudus Oy.
– Lattiat ovat kuitubetonia, pääosin teräskuitua ja osassa makrokuitua, pintakäsittelynä on pääosin hiertobetoni, Eerik Leivo ja Ruduksen myyntipäällikkö Petri Pihlajamäki kertovat.
Kuidun käyttö vapautti raudoitustyöstä sisällä. Valinta oli myös aikataulukysymys, sillä betonilattia toteutettiin erittäin tiukalla aikataululla.
– Rakennuksen toisessa päässä tehtiin vielä runkoa, kun toisessa päässä jo valettiin lattiaa, miehet kertovat.
Aikataulua tiukensi myös lattiakourujen tekeminen, joka oli huomattavasti hitaampaa kuin pelkän lattian.
Jopa sadan metrin pumppauslinja
Ison neliömäärän rinnalle Petri Pihlajamäki nostaa rakennuksen isosta koosta johtuneet pitkät, jopa sadan metrin pumppauslinjat.
– Emme halunneet viedä pumppua sisälle, jottei se hidastanut seuraavan, pääosin noin 600 neliön suuruisen valualueen kuntoon laittoa. Valun tahdistuksessa piti näet huomioida myös yhtä aikaa lattiavalun kanssa etenevä talotekniikan vieminen ylös. Laitoksessa on esimerkiksi 60 ilmastointikonetta, jotka piti asentaa paikoilleen ennen lattiavaluja, kuten myös kanavat, sähkökaapelihyllyt, runkoputket. Tekijöillä riitti haastetta, joihin myös pystyttiin vastaamaan, Eerik Leivo listaa.
Yli tuhat betonikuormaa
Valmisbetonia kohteeseen käytettiin noin 5 500 kuutiota. – Yli tuhat kuormaa, josta suurin osa tuli Rauman valmisbetoniasemaltamme. Osa tuli Porin tehtaalta, Petri Pihlajamäki kertoo.
Betonia tarvittiin luonnollisesti myös maanvaraiseen perustukseen, jota Eerik Leivo luonnehtii normaaliksi betonirakentamiseksi.
– Toki anturoiden lukumäärä oli iso, hän lisää.
Rakennuksessa on teräsrunko, ulkoseinässä on pelti-uretaani-peltielementit, katossa puolestaan profiilipelti, villat ja yksikerroskate.