Yhteensä seitsemän vesienhallintakohdetta toteutui tänä vuonna tulvaherkälle Länsi-Uudellamaan alueelle. Kauden viimeisimpänä Raaseporiin toteutettua kosteikkoa koristaa linnunmuotoiset saaret.
Ruduksen lahjoittama kiviaines on tukemassa kohteen perustuksia ja erilaisia rakenteita.
WWF on rakennuttanut yhdessä maanomistajien kanssa tulvaherkälle Länsi-Uudenmaan alueelle tänä vuonna yhteensä seitsemän vesienhallintakohdetta, joiden avulla pyritään hillitsemään pelloille ja metsiin nousevia tulvia sekä hillitsemään niistä aiheutuvaa vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi Länsi-Uudenmaan rannikolle on tehty Itämeren avainlajina tunnetun meriajokkaan siirtoistutuksia. WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola on tyytyväinen vuoden aikana tehtyyn työhön, jolla pyritään sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan sen aiheuttamiin muutoksiin.
Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet leudot talvet ja runsaat sateet lisäävät tulvien määrää Länsi-Uudellamaalla.
– Pitkät ja runsaat sadejaksot huuhtovat vesistöihin runsaasti ravinteita ja kiintoaineita. Ne aiheuttavat sisävesien ja Itämeren rehevöitymistä ja ovat merkittävä syy vesistöjen tilan huononemiseen. Suoraksi kaivettujen ojien ja uomien ennallistaminen luonnonmukaisemmaksi sekä vesivarastojen, kuten kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentaminen antaa vedelle tilaa uomaverkostossa sen sijaan, että se nousisi pelloille, Jyrkänkallio-Mikkola kertoo.
Inkoonjoen varrelle tänä vuonna rakennettu huimat 1,5 kilometriä pitkä kaksitasouoma on esimerkki siitä, että Länsi-Uudenmaan alueella on saavutettu yksi pitkäjänteisen työn tavoitteista. Maanomistajat ovat ymmärtäneet vesienhallinnan merkityksen ja osoittavat niiden suhteen niin suurta aktiivisuutta, että tulevien vesienhallintakohteiden lista on liian pitkä toteutettavaksi nykyisillä resursseilla.
– Tuleva vuosi näyttää vähintään yhtä työntäyteiseltä. Maanomistajien kiinnostus vesienhallintakohteita kohtaan on todella suurta, joten olisi sääli jättää näin hyvä mahdollisuus käyttämättä rahoituksen puutteen vuoksi.
Kosteikot myös maisemaa kaunistamassa
Laajamittaisessa ja pitkään jatkuneessa vesienhallintatyössä on löydetty entistä paremmat toimintatavat ja yhteistyökumppanit, joiden myötä syntyy uniikkeja kohteita. Viimeisin monivaikutteinen kosteikko valmistui Raaseporin Korsuddarnaan merenrannan tuntumaan.
– Toteutimme yhdessä urakoitsija Carl-Erik Grönroosin kanssa kosteikon, johon tuli kolme linnunmuotoista saarta. Lopulliseen toteutukseen valikoitui sorsa, lentävä joutsen ja kosteikossa seisova kahlaajalintu. Kosteikot tarjoavat elinympäristöjä vesi- ja kahlaajalinnuille, jotka voivat pesiä, kasvattaa poikasiaan, hankkia ravintoa ja levähtää alueella, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen kertoo.
– Oli kiinnostavaa ja luontevaa lähteä mukaan WWF:n RANKKU-hankkeeseen, kun kauan käyttämättömänä ollut peltoalue osoittautui sopivaksi kosteikon perustamiselle. Yhteistyö on ollut helppoa ja sujuvaa. Meille on tärkeää, että kosteikko voi parantaa merenlahden vedenlaatua, lisätä luonnon monimuotoisuutta, hyödyttää kosteikoilla viihtyviä lintuja, sekä tuoda vaihtelevuutta maisemaan, maanomistaja Marianne Karlemo sanoo.
Lisätietoja:
Jenny Jyrkänkallio-Mikkola
sisävesivastaava, WWF Suomi
jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi
040 500 6968
Vesienhallintakohteet toteutettu kolmen WWF:n hankkeen toimesta: Metsälähde, RANKKU ja VALUTA 2.
RANKKU-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. WWF:n omarahoitusosuus katetaan Lassi Leppinen säätiön lahjoitusvaroilla. Lisäksi Inkoon kunta osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi, kuntien, erilaisten yhdistysten järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hankkeen toimet on suunniteltu WWF:n ja yhteistyötahojen aiemmissa hankkeissa tehtyjen keskeisten havaintojen pohjalta. Metsälähde-hankkeen ja VALUTA 2-hankkeen rahoittaa WWF Suomi ja ympäristöministeriö osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hankkeissa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien, sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Kiviaineksen vesienhallintakohteiden toteuttamiseen lahjoitti Rudus Oy.
Kuvat: Iiris Kokkonen / WWF Suomi