Tampereen teknillisellä yliopistolla toteutetaan laaja kokeellinen tutkimushanke betonin lujuuteen liittyen.
Tavoitteena on selvittää, miten puristuslujuusnäytteen ominaisuudet, kuten näytteen koko ja kosteusolosuhteet, vaikuttavat näytteestä saatavaan lujuuteen sekä selvittää betonin toimintaa osana taivutettua rakennetta huokostamattoman ja lisähuokostetun betonin tapauksissa.
Puristuslujuus halutaan selvittää olemassa olevasta rakenteesta esimerkiksi korjaus- ja muutostöiden yhteydessä. Betonin lujuudesta voidaan haluta myös arvio, jossa on mukana kuljetuksen, valutyön ja jälkihoidon vaikutuksetkin. Tällöin luotettavin arvio lujuudesta saadaan rakenteesta poratuista rakennekoekappaleista.
Rakennekoekappaleille on ominaista, että niistä määritettyyn lujuuteen vaikuttaa betonin ja valutyömenetelmien lisäksi ammattitaito porauksessa sekä analyysilaboratorion kyky toimia standardien vaatimalla tavalla.
Näiden vaikutusta näytteestä saatavaan lujuuteen ei ole selvitetty nykyisillä suomalaisilla betonilaaduilla. Tutkimuksessa selvitetään kokeellisesti eri kokoisten rakennekoekappaleiden lujuuksien suhdetta standardikoekappaleiden lujuuksiin.
Hankkeesta valmistuu kaksi diplomityötä.
Tutkimushankkeen rahoittavat Liikennevirasto, Betoniteollisuus ry, Rudus Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto.
– Rudus Oy on jo aiemmin tunnistanut haasteet erilaisten standardikoekappaleiden lujuuksien välisissä suhteissa sekä rakennekoekappaleiden herkkyyden väärille työmenetelmille. Sen vuoksi käynnissä oleva tutkimushanke oli Ruduksen näkökulmasta enemmän kuin ajankohtainen ja Rudus halusi luonnollisesti olla yhteistyökumppaniensa kanssa mukana tutkimuksessa, toteaa Ruduksen laatu- ja kehitysjohtaja Mika Tulimaa.
Tutkimushankkeen kokeellinen osuus puristuslujuusnäytteiden osalta on edennyt jo yli puolen välin. Tutkimus kestää vuoteen 2020 saakka.