Tuotteet
Takaisin
Toimitukset
Takaisin: Aineisto
Tietosuoja
Takaisin: Aineisto
Aineisto
Takaisin

Raskasbetonia syöpähoitoyksikön vaativiin rakenteisiin

Helsingin Meilahdessa on rakenteilla uusi huippuluokan syöpähoitoyksikkö. Hoitotilojen vaativat suojaustarpeet toteutettiin valamalla väliseinät ja holvi raskasbetonilla. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä aloitetaan kesällä maailman ensimmäisen sairaalakäyttöön soveltuvan boorineutronikaappaushoitoon perustuvan laitteen asennus. BNCT-laitteen myötä Suomi tulee olemaan maailman kärkeä syöpätautien hoidossa. BNCT-hoitoa käytetään alkuvaiheessa uusiutuneisiin pään ja kaulan alueen syöpiin. Myöhemmin samaa tekniikkaa voidaan todennäköisesti käyttää myös moniin muihin syöpiin.

Ennen kuin laite on asennettu paikalleen, ovat projektin eri osapuolet tehneet ammattitaitoista ja tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Päätös laitteen hankkimisesta tehtiin keväällä 2016 ja hoitoyksikkö valmistuu ensi syksynä.

Raskasbetonin käyttöä puolsi myös materiaalin fysikaalisen ja kemiallisen laadun tasalaatuisuus.

Raskasbetoni Meilahden syöpäyksikön työmaa väliseinien ja holvin valu

Kuva (yllä): Syöpähoitoyksikön hoitotilojen väliseiniin valettiin raskasbetonia 1,10 metrin ja holviin 1,20 metrin paksuudelta. Raskasbetonin dimensioilla saavutettiin selvää tilasäästöä. 

Riittävää suojaa potilaille ja henkilökunnalle

Syöpähoitoyksikön pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Sweco Architects Oy.
– Sairaalahankkeiden suunnittelussa joudutaan hoitotavoista ja -laitteista riippuen miettimään rakennusteknisiä ratkaisuja, jotka antavat riittävän suojan niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Jokaisen suunnitteluhankkeen alussa määritellään hankkeen suojaustarve, yksikönjohtaja Heikki Laherma kertoo.
– Syöpähoidon tarve lisääntyy syöpämäärien lisääntyessä, joten yliopistollisissa ja keskussairaaloissa uusitaan sädehoitoyksiköitä. 2010-luvulla meillä on menossa jo kolmas kohde, jossa mahdollisesti käytetään raskasbetonia.
– Sädehoitoyksiköissä suojaustarve voi olla niin vaativa, että normaalin betoniseinän paksuus kasvaisi kohtuuttomaksi. Tällöin raskasbetonilla päästään järkevämpiin dimensioihin, Laherma lisää.

Hänen mukaansa HUS:n BNCT-yksikön suunnittelussa eri vaihtoehtojen joukosta nousi raskasbetoni ratkaisuksi kahdesta syystä.
– Hanke toteutettiin olemassa oleviin tiloihin, joiden lattiapinta oli rajallinen. Raskasbetonin dimensioilla saavutettiin selvää tilasäästöä. Toinen seikka oli materiaalin fysikaalisen ja kemiallisen laadun tasalaatuisuus. Amerikkalainen laitetoimittaja asetti kovat vaatimukset seinille ja se myös tutki raskasbetonin näytekappaleen, jotta betoni täyttää seinien suojausominaisuuksien vaatimukset.

On ensiarvoisen tärkeää, että suunnitteluryhmässä on edustettuna kaikki hankkeen osapuolet ja kullakin on resursoituna riittävä kapasiteetti.

Raskasbetoni Meilahden syöpäyksikön työmaa hihnakuljetin

Kuva (oik.): Raskasbetoni siirrettiin hihnakuljettimella sujuvasti työmaalle ja liikuteltavalla hihnalla oikeaan paikkaan. Kuljettimen käyttö liittyy myös työturvallisuuteen, sillä betonipumppujen puomit eivät kestä raskasbetonin painoa.

Raskasbetoni on raskasta nimensä mukaisesti

Raskasbetonin ominaisuudet tulevat runkoaineena käytettävästä raskaammasta kiviaineesta, jonka tiheys voi ylittää 5 t/m3. Näin painavaa kiviainesta ei saada Suomen maaperästä, vaan se tuodaan Pohjois-Ruotsin Kiirunasta.
Raskasbetonin käyttö ei ole vielä Suomessa kovinkaan yleistä, toisin kuin esimerkiksi Ruotissa. Rudus toimitti raskasbetonin HUS:n projektiin ja tämä on Rudukselle kolmas raskasbetonin kohde.
Betoni valmistettiin Viikin betoniasemalla, joka jouduttiin tyhjentämään ja puhdistamaan ns. normaaleista raaka-aineista ennen kuin raskasbetonin valmistus voitiin aloittaa.
Kun normaali valmisbetoni painaa noin 2,5 tonnia kuutiolta, raskasbetoni painaa tonnin enemmän. Betonin paino täytyy ottaa huomioon tehtaalla tuotannossa mm. hihnojen ja vaakojen tahdistamisessa sekä pienempinä annoskokoina.
Raskasbetonin valmistamisen ajan betonitehtaalla ei voi siis valmistaa muita betonimassoja.

Amerikkalainen laitetoimittaja asetti kovat vaatimukset seinille.

Betonipumppujen puomit eivät kestä raskasbetonin painoa – hihnalla työmaalle

Ruduksen betoniauto kaartaa Meilahteen rakennustyömaalle. Tällä kertaa betonia ei pumpata työmaalle, vaan se siirretään hihnakuljettimella.
– Bekason Oy:n hihnalla kuljetetaan yleensä kiviainesta, mutta nyt sen avulla saadaan raskasbetoni nopeasti työmaalle ja liikuteltavalla hihnalla oikeaan paikkaan. Hihna on tarpeeksi massiivinen ja kestää betonin painon, Peab Oy:n vastaava työnjohtaja Saku Laukkanen sanoo.
– Raskasbetoni vaikuttaa normaalia betonia jäykemmältä, mutta kun betoni saadaan muottiin ja vibrattavaksi, se käyttäytyy kuten muutkin betonit, Laukkanen jatkaa.
– Ruduksen ensimmäisessä raskasbetonin kohteessa käytettiin betonin siirtoon nostoastiaa. Halusimme kuitenkin löytää kokonaisuuden kannalta asiakkaalle paremman ratkaisun. Hihnakuljettimen käyttö liittyy työturvallisuuteen, sillä betonipumppujen puomit eivät kestä raskasbetonin painoa, Ruduksen valmisbetonin myyntipäällikkö Antti Mönkkönen kertoo.
– Luonnollisesti erilaisia siirtotapoja pohdittiin sekä urakoitsijan että HUS:n kanssa yhdessä. Aikataulutus työmaan ja tilaajan kanssa oli ensiarvoisen tärkeää jo senkin vuoksi, että raskasbetonivalujen aikana kyseinen tehdas oli pois muista normivalujen toimituksista, Antti Mönkkönen lisää.

Raskasbetoni Meilahden syöpäyksikön työmaa Saku Laukkanen Peab Oy

Kuva (vas.): – Olin ensimmäistä kertaa tekemisissä sekä raskasbetonin että hihnakuljetuksen kanssa. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan ilman yllätyksiä, Peab Oy:n vastaava työnjohtaja Saku Laukkanen sanoo.

Suurin yllätys, että ei yllätyksiä

Hoitoyksikkö toteutetaan olemassa olevaan kiinteistöön, jossa on noin 2 400 neliötä ja 5 300 kuutiota.
Hoitotilojen väliseinissä raskasbetonia on 1,10 metrin ja holvissa 1,20 metrin paksuudelta. Raskasbetonia kuljetettiin työmaalle kolmella autolla ja raskasbetonin painavuuden vuoksi yhdessä kuormassa oli betonia viiden kuution verran. Sillä tahdilla valettiin sata kuutiota päivässä.
- Olin ensimmäistä kertaa tekemisissä sekä raskasbetonin että hihnakuljetuksen kanssa. Suurin yllätys oli varmaan se, että kaikki sujui ilman yllätyksiä, Saku Laukkanen toteaa.

Arkkitehti seurasi laitesuunnittelijaa

Heikki Laherman mukaan BNCT-hoitoyksikön suunnittelussa suurin haaste oli pysyä arkkitehtina laitesuunnittelijan perässä.
– Raskasbetoni oli hyvin vahvasti mukana hankkeessa lähes alusta asti. Laitetoimittajan laskelmat tarkentuivat koko suunnittelun ajan ja seinävahvuuksien muutokset seurasivat toisiaan. Tämä on luonnollista hankkeissa, koska suojaukset ovat täysin laitekohtaisia. Raskasbetonin etu on siinä, että mittamuutokset pysyvät hallittuina eikä niillä ole dramaattista merkitystä tilojen suunnitteluun, Laherma sanoo.
– Toimistomme on vuosien ajan tehostanut suunnittelussa käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa yhteistyössä pyritään suunnittelemaan hoitoprosesseja parhaalla mahdollisella tavalla tukevia tiloja.
– Tässä hankkeessa tilat jaettiin kahteen osaan. Varsinainen hoitotila laitetiloineen ja ohjaustiloineen suunniteltiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Toisessa kokonaisuudessa on mm. tukitilat, laboratorio, toimistotilat ja taukotilat. Nämä kaksi tilaryhmää jaettiin kahteen kerrokseen. Arkkitehtina olen oppinut, että joskus tilat ovat kaikista lähimpänä toisiaan, kun ne sijoitetaankin päällekkäin, ei vierekkäin.

Sairaaloiden suunnittelu haastaa – yhteistyö elinehto

Heikki Laherma korostaa, että sairaaloiden suunnitteluprojektit ovat tänä päivänä haastavia. Laitteita ja hoitoprosesseja kehitetään jatkuvasti ja jokainen hanke lähtee vähän kuin puhtaalta pöydältä.
– Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että suunnitteluryhmässä on edustettuna kaikki hankkeen osapuolet ja kullakin on resursoituna riittävä kapasiteetti. Yhteistyö on elinehto sairaalahankkeiden läpiviemiseksi ja HUS:n kokemus ensiarvoisen tärkeää, jotta suunnitellaan oikeita asioita oikeaan aikaan. Niin tässäkin hankkeessa

Jaa somessa