– Maailma on menossa suoraan päin helvettiä ja meidän sukupolvi on ensimmäisessä luokassa!
Näin ministeri Pertti Salolainen toisti ”vanhan sloganinsa” avatessaan Biodiversiteetti-seminaarin marraskuun lopulla.
Seminaarin järjestivät Rudus Oy ja Vuokon Luonnonsuojelusäätiö Pikkuparlamentin Kansalaisinfo-tilassa, joka täyttyi ääriään myöten.
– Luonnon monimuotoisuuden suojaamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa on valtava ristiriita. Me näemme, mihin olemme matkalla ja mitä olemme tekemässä, mutta ihmiset ovat liian heikkoja tekemään muutosta. Jos tämä meno jatkuu ilman dramaattisia muutoksia, olemme vakavalla tuhon tiellä, Pertti Salolainen jatkoi.
Yhteiset ovet auki
Rudus aloitti LUMO-ohjelmansa viitisen vuotta sitten. Yhteistyökumppaneita haettiin jo heti aluksi.
– Eri intressitahojen saaminen mukaan oli välttämätöntä. Kukaan ei osaa yksin, vaan tarvitaan paljon erikoistunutta asiantuntemusta, Lauri Kivekäs sanoi.
– Ruduksellakaan ei ole yhtään biologia, hän kertoi käytännön esimerkin.
LUMO-ohjelma kattaa jo sata hehtaaria maata. Tavoitteena on, että esimerkiksi entisen soramontun maisemoinnin ja jälkihoidon jälkeen alue olisi monimuotoisempi kuin alkuperäinen metsä oli.
– Vaarana on, että kun Rudus on poistunut alueelta ja myynyt sen, alueella aletaankin harjoittaa metsätaloutta ja biodiversiteetti on taas uhattuna.
Hausjärvellä Ryttylän entisen soranottoalueen tulevaisuus turvattiin siten, että Rudus myi 32 hehtaarin alueen nimellisellä yhden euron hinnalla Vuokon Luonnonsuojelusäätiölle, joka vastineeksi sitoutui luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen alueella. Nyt siitä tulee Kakslammin luonnonsuojelualue ja kuntalaisten virkistysalue.
Lisää tekoja ja tekijöitä – asiakkaat mukaan toimintaan luonnon hyväksi
Rakennusala on lähtenyt ensimmäisenä toimialana luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Ruduksen viitoittamaa tietä etenevät nyt myös kolme Ruduksen kilpailijaa.
– Neljä suurinta alan toimijaa eli yli puolet alasta on mukana tässä työssä. Mutta nyt tarvitaan paljon lisää käytännön tekoja. Tällä tahdilla emme etene, Kivekäs totesi.
Keskusteluissa nousi esiin etenkin se, että julkinen sektori ja kiviainestoiminnan asiakkaat tulisi saada mukaan toimintaan luonnon hyväksi.
– Me olemme tavoittaneet viranomaistahot, päässeet lähemmäksi naapureita ja henkilökuntamme on innostunut. Nyt pitää saada asiakkaat mukaan eli heidät kiinnostumaan yrityksistä, jotka edistävät biodiversiteettiä, projektijohtaja Ville Routama Rudukselta totesi.
Lisää tekemisen halua luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi
Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan lainsäätäjien pitäisi pystyä ”vapauttamaan tekemisen halua” luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
– Eri tahoille on luotava mahdollisuuksia edistää yhdessä monimuotoisuutta. Tämä on paljon laajempi asia kuin vain lait ja budjetit. Yhteistyön henkeä on lisättävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
Tiilikaisen mukaan eri asteisten päättäjien tulisi luopua vanhoista tavoistaan.
– Päätöksen tekijät kuvittelevat tekevänsä päätöksiä oikean tiedon perusteella tai tietoisesti jättävät sen huomiotta. Eri osapuolten tulee miettiä, mitä asioita halutaan tuoda esiin ja painottaa.
– Elinkeinojen harjoittajat pitää saada joko lain myötä tai vapaaehtoisesti miettimään, mitä hyötyä heidän omasta toiminnastaan voi olla luonnon monimuotoisuudelle.
Myös Tiilikainen korosti yhteistyön voimaa.
– Eikö asioiden ratkominen yhdessä ole myös demokratiaa.