Rakennusmateriaalien toimitusketjujen merkittävimmät luonto- sekä työ- ja ihmisoikeusriskit syntyvät usein ketjun alkupäässä, mutta jäävät nykyisillä työkaluilla pitkälti näkymättömiksi. Rudus oli mukana #KIRAriskDD-pilottihankkeessa, jossa 11 rakennusalan toimijaa jatkokehitti ja testasi yhdessä uutta kontrollipistemenetelmää.
Pilotissa tarkasteltiin vähähiilisen sementin ja teräksen sekä kipsin ja puun toimitusketjuja.
Nykyiset työkalut eivät riitä – tarvitaan riskiperusteinen lähestymistapa
Nykyinen riskienhallinta perustuu usein sopimusvaatimuksiin ja yksittäisiin auditointeihin, jotka eivät ulotu toimitusketjun kriittisiin riskipisteisiin. Luonto- ja ihmisoikeusriskejä liittyy varsinkin kaivostoimintaan ja vihreän siirtymän mineraaleihin.
Aikataulupaineet, tiedon puute ja toimitusketjujen monimutkaisuus tekevät kattavasta auditoinnista nykyisellään käytännössä mahdotonta. Tämä luo tarpeen uudelle, kohdennetulle ja riskiperusteiselle rakentamisalalle räätälöidylle toimintamallille.
Vähähiiliset materiaalit – uusia kestävyysriskejä?
Pilottiin valittiin suurivolyymisiä rakennusmateriaaleja ja niiden vähähiiliset vaihtoehdot. Vähähiilisyys muuttaa toimitusketjuja ja tuo mukanaan uusia raaka-ainevirtoja ja siten ainakin teoriassa uusia kestävyysriskejä.
Esimerkiksi vähähiilisen sementin tuotanto perustuu perinteisen klinkkerin korvaamiseen vaihtoehtoisilla sideaineilla, kuten masuunikuonalla, lentotuhkalla, savipohjaisilla materiaaleilla sekä muilla teollisuuden sivuvirroilla ja kierrätyspohjaisilla ratkaisuilla. Nämä vähähiilisyyden mahdollistajat tuovat mukanaan uusia raaka-ainevirtoja, joiden alkuperään, tuotantotapoihin ja kestävyysvaikutuksiin liittyvät riskit tulee tunnistaa ja ymmärtää.
Rudus: Yhteinen työkalu tuo tehokkuutta riskienhallintaan
Rudus edusti pilotissa rakennustuoteteollisuutta betonin osalta. Toimitusketjun tarkastelussa keskityttiin sementtiin ja sen valmistukseen liittyviin materiaaleihin.
"Tavoitteenamme oli saada yhtenäinen työkalu toisten toimijoiden kanssa toimitusketjujen riskienhallintaan, jota voimme hyödyntää jatkossa vastuullisen toiminnan yhtenä perustana", kertoo Ruduksen hankintapäällikkö Jari Rautiainen.
Pilottityössä keskeiseksi haasteeksi nousi kontrollipisteyrityksille lähetettävän kyselyn muotoilu. "Oman haasteensa loi se, että kyselystä toimittajille saadaan tarpeeksi kattava, riittävän selkeä ja sopivan mittainen, että siihen vastaaminen olisi suhteellisen vaivatonta. Kysyttävät tiedot pitäisi löytyä toimittajalta suhteellisen pienellä vaivalla", Rautiainen toteaa ja jatkaa:
"Pilotin aikana huomasi, kuinka eri toimijoilla oli yhtenäinen tahtotila toimitusketjujen riskien hallinnasta ja sen merkityksestä. Tämä yhteinen ymmärrys on tärkeä lähtökohta menetelmän jatkokehitykselle."
Kontrollipistemenetelmällä läpinäkyvyyttä toimitusketjuihin
#KIRAriskDD-hankkeessa kehitetty rakennusalalle soveltuva kontrollipistemenetelmä perustuu siihen, että kysely kohdistetaan toimitusketjun ylävirran toimijaan, jolla on paras näkyvyys raaka-aineiden alkuperään, kuten sementtitehdas tai saha. Malli perustuu OECD:n vuonna 2023 esittämään ideaan.
Kuva: Esimerkki terästuotteen toimitusketjusta.
Käytännössä kullekin kontrollipisteyritykselle lähetettiin kysely, jossa kartoitettiin kestävyysjohtamisen tasoa, toimitusketjun riskien hallintaa ja tilannetta toimitusketjujen alkulähteillä. Jokaiselle tutkittavalle raaka-aineelle määritettiin riskiperustaisesti omat erityiskysymyksensä. Kysely lähetettiin useille eri maissa toimiville yrityksille Suomessa ja muualla Euroopassa sekä yksi Aasiassa toimivalle yritykselle – vastauksia saatiin hyvin (8/11).
Pilotissa nousi esiin epävarmuutta erityisesti toimitusketjun alkupään kestävyysriskeistä ja niiden hallinnasta. Joissakin tapauksissa tietoa ei ollut saatavilla tai vastaajat eivät voineet sitä jakaa. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että suurimmat riskit ovat usein juuri siellä, missä näkyvyys on heikoin.
Tavoitteena pysyvä toimintamalli koko toimialalle
Pilottihanke osoitti kaksi keskeistä asiaa:
1. Menetelmä toimii käytännössä
Uusi kontrollipistemenetelmä antaa yrityksille realistisen kuvan toimitusketjujensa riskeistä ja auttaa tunnistamaan, mitkä asiat vaativat tarkempaa selvitystä.
2. Yhteistyö on välttämätöntä
Jotta menetelmästä tulee tehokas työkalu koko alalle, tarvitaan pysyvä yhteistyömalli, jossa:
- Useat yritykset käyttävät samaa menetelmää
- Toimittajat saavat yhdenmukaisia kyselyitä eivätkä joudu vastaamaan lukuisiin erilaisiin tiedusteluihin
- Kerätty tieto hyödyttää koko alaa ja kartuttaa yhteistä ymmärrystä toimitusketjujen riskeistä
Tällainen yhteistyömalli on linjassa myös EU:n lainsäädännön kanssa, joka kannustaa yrityksiä tekemään yhteistyötä toimitusketjujen vastuullisuuden parantamiseksi.
"Lukuisia ja pitkiä toimitusketjuja on haastavaa hallita yksin. Me pyrimme omalta osaltamme yrityksenä vaikuttamaan siihen, että alkuun saatetun erittäin lupaavan yhteistyömallin kehitystyö ja soveltaminen jatkuisi hankkeen päätyttyäkin", kommentoi Ruduksen vastuullisuusjohtaja Terhi Rauhamäki.
Pilottiin osallistuneet yritykset kannattavat menetelmän laajentamista pysyväksi monitoimija-aloitteeksi. Tavoitteena on laajentaa menetelmää myös muihin rakennusmateriaaleihin.
Pilotissa mukana:
- Rakennuttajat: A-Kruunu, Hemsö, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja HUS Kiinteistöt
- Rakennusliikkeet: Fira, Skanska, SRV ja YIT
- Rakennusmateriaalitoimittajat: Peikko, Rudus ja Saint Gobain
Lisätietoja: