Rudus julkaisi toisen Euroopan kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD) mukailevan vastuullisuusraporttinsa. Vuonna 2025 rakennusalan haasteista huolimatta yhtiön aktiivinen vastuullisuuden teemoihin liittyvän toiminnan kehittäminen tuotti tulosta aina vähähiilisistä innovaatioista, kiertotalouden edistämiseen tutkimuksen saralla ja työturvallisuudesta palkitsemiseen.
Rudus jatkaa vapaaehtoisesti CSRD:n mukaista raportointia. Maaliskuussa 2026 julkaistu vastuullisuusraportti kattaa vuoden 2025 toiminnan ja osoittaa, että pitkäjänteinen sitoutuminen vastuullisiin toimintatapoihin jatkuu myös haastavina aikoina.
"Vastuullisuuden kehittäminen tapahtuu monimutkaistuvassa sääntelykentässä, jossa erilaiset yhteistyöverkostot ovat osoittautuneet erittäin arvokkaaksi avuksi. Yhtä tärkeää on yrityksen sisäinen yhteistyö läpi organisaation eri toimintojen välillä – vastuullisuus on tärkeä osa jokaisen päivittäistä työtä ja päätöksiä", kertoo Ruduksen vastuullisuusjohtaja Terhi Rauhamäki.
Lataa raportti:
Toimintamme kokonaispäästöt
GHG-protokollan mukaisen hiilijalanjälkilaskentamme mukaan päästöjemme vähentäminen etenee tavoiteaikataulumme mukaisesti:
- Toimintamme kokonaispäästöt ovat vähentyneet 32 % vertailuvuodesta 2021.
Tiedostamme, että päästövähennykset johtuvat osittain tuotantomäärien laskusta ja vallitsevasta markkinatilanteesta. Arvioimme kuitenkin, että suunnitelmallisten ja tehokkaiden tiekarttojen ja toimenpiteiden avulla pystymme saavuttamaan välitavoitteemme (-30 % vuoteen 2030 mennessä) tavoitteen myös tulevina vuosina tilanteessa, jossa tuotantomäärät ovat jälleen lähteneet kasvuun.
Vähähiiliset ratkaisut käytäntöön
Rudus lanseerasi vuonna 2025 Nopea Vähähiilinen Holvibetoni -valmisbetonin, jolla saavutetaan noin 30 % pienemmät päästöt verrattuna vastaavan lujuusluokan perinteiseen betoniin. Tuotetta käytettiin onnistuneesti ensimmäisen kerran Kuopiossa viime vuoden elokuussa sekä loppuvuodesta Helsingissä viileissä olosuhteissa ilman lisälämmitystä.
Yhteistyön käynnistyminen One Click LCA:n kanssa tuottaa kattavat ympäristöselosteet (EPD) laajasti Ruduksen eri tuotelinjoille, mikä mahdollistaa elinkaarivaikutusten läpinäkyvyyden ja materiaalivalintojen ohjaamisen kohti vähähiilisempää rakentamista. Maisemaliiketoiminnan “vähähiilisyysloikka” puolestaan tarkoittaa sitä, että lähes kaikki Etelä-Suomessa valmistettavat maisematuotteet ovat vakiomalliston osalta nyt vähähiilisiä ilman lisäveloitusta.
Kuva: Ruduksen Nopea Vähähiilinen Holvibetoni -valmisbetonilla valutyöt ja valujen laatu eivät poikkea vastaavan lujuusluokan betonista. Tämä nähtiin elokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa Skanskan työmaalla Kuopiossa.
Kiertotalous ja tutkimus tuottavat tuloksia
Ruduksen kaksivuotinen Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni -tutkimus osoitti, että kierrätyskiviaineksella voidaan korvata jopa 40 % neitseellisestä luonnonkiviaineksesta betonissa ilman merkittävää mekaanisten ominaisuuksien heikkenemistä. Tutkimus paljasti myös, että murskattu betoni voi sitoa takaisin jopa 49 % sementin valmistuksessa vapautuneesta CO₂:sta – Betoroc®-betonimurskeen nettohiilensidonta on näin ollen positiivinen.
Hanke on saanut tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön -ohjelmasta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (RRF).
.jpeg "Rudus kierrätys")
Kuva: "Betoni kiertää takaisin betoniin" – kuvassa Betoroc®-mursketta, jota valmistetaan purku- ja ylijäämäbetonista murskaamalla. Ruduksen kaksivuotinen "Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni" -tutkimus osoitti, että kierrätyskiviaineksella voidaan korvata jopa 40 % neitseellisestä luonnonkiviaineksesta betonissa ilman merkittävää mekaanisten ominaisuuksien heikkenemistä.
Ruduksen vastaanottaman betonijätteen kiertotalousaste on 98 %. Käytännössä kaikki vastaanotettu betoni- ja tiilijäte kierrätetään. Yhtiön 13 kierrätyspistettä Suomessa käsittelivät vuonna 2025 yli 7,4 miljoonaa tonnia materiaalia, josta kierrätettyjen tai käytettyjen komponenttien osuus oli 18 %.
Vaikuttavaa yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
Rudus tuki kuutta WWF:n luontohanketta vuonna 2025 lahjoittamalla merkittäviä määriä kiviainesta, joka osaltaan mahdollisti hankkeiden toteutumisen suunnitellussa laajuudessa: muun muassa kaksi kosteikkoa valmistui Länsi-Uudellamaalle ja Hollolassa purettiin vanha pato sekä kunnostettiin jokiuomaa.
Tampereen Sorilassa luonnonhoidon kokeilussa hyödynnettiin Betoroc®-betonimursketta luomaan kalkkipitoisia kasvualustoja ja sen myötä lajirikasta elinympäristöä entiselle louhosalueelle. Helsingin Kruunuvuorenrannan raitiotielinjalle valittiin Ruduksen läpäisevä Riimukivi-päällyste tukemaan hulevesien hallintaa sekä kiveyksen saumoihin muodostuvan kasvuston myötä lisäämään “kaupunkivihreää”.
Kuva: Kierrätysbetoni on osoittautunut toimivaksi keinoksi synnyttää kalkkipitoisia kasvualustoja. Elävä esimerkki löytyy Tampereen Sorilasta, jossa betonimursketta on hyödynnetty entisellä maa-ainesten ottoalueella. Kalkkipitoisen murskeen avulla aiemmin karu ja kuiva hiekkaluiska on muuttunut lajikirjoltaan runsaaksi paahderinteeksi.
Kiireellisiä toimia tarvitaan myös rakennetussa ympäristössä: Rudus oli mukana Espoossa 5.9.2025 järjestetyssä Luontofoorumissa ja valmistelemassa luontositoumusta Suomen 10 suurimman kaupungin ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Turvallisuus ja henkilöstö ensin
Ruduksen Tampereen maisematuotetehdas voitti Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun. "Kultakypärän" vastaanotti tehdaspäällikkö Kimmo Korpi:
”Tämä on hieno tunnustus vuosia tehdystä määrätietoisesta työstä. Toisaalta emme saa hetkeksikään tuudittautua saavutettuun turvallisuustasoon, sillä turvallisuus on ansaittava joka päivä uudestaan.”
Kuva: Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun palkinnon vastaanotti voittajatehtaan tehdaspäällikkö Kimmo Korpi.
Kurikan betonituotetehtaan työsuojeluvaltuutettu Aatu Koivuniemi sai emoyhtiö CRH:n Safety Awards -tunnustuksen turvallisuuden eteen tekemästään työstä ja ennätysmäärästä turvallisuushavaintoja – havainnot keskittyivät todellisiin ongelmiin ja usein niihin oli myös korjaussuunnitelmat valmiina.
Rudus on tutkitusti hyvä kesätyöpaikka. Duunitorin Paras kesätyöpaikka -tutkimuksessa Rudus sijoittui toiseksi kahdessa kategoriassa: alle 50 kesätyöntekijän organisaatiot ja korkeakouluopiskelijoiden parhaat kesätyöpaikat.
Tavoitteemme:
- Nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä
- Välitavoite: –30 % CO₂-päästöissä vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2021)
- LUMO-ohjelma: Vähintään 30 % lupahakemuksista ja jälkihoitosuunnitelmista sisältää biodiversiteettitoimenpiteitä
- Nolla tapaturmaa -tavoite sekä Suomen turvallisin yhtiö alallaan
- Monimuotoisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistäminen työyhteisössä
Lisätietoja:
Terhi Rauhamäki, vastuullisuusjohtaja
terhi.rauhamaki ( at ) rudus.fi
020 447 4090