Työturvallisuuskulttuuri ei ole itsestäänselvyys. Sen sisältö pitää selvittää, sitä pitää mitata ja kehittää. Työturvallisuuskulttuurin säännöllinen arviointi on yksi Ruduksen tavoista varmistaa, että turvallisuutta kehitetään jatkuvasti kaikissa työtehtävissä ja jokaisella työpaikalla.
Syksyllä 2025 Ruduksella toteutettu työturvallisuuskulttuurin selvitys osoitti, että turvallisuus ymmärretään yhä laajemmin – yhteisenä kulttuurina ja johtamistapana.
Pelkät säännöt eivät riitä
Ruduksen työturvallisuuskulttuuri selvitetään määrävälein. Syksyllä 2025 tehty selvitys oli kolmas laatuaan. Selvitys tehdään kaikissa yksiköissä, ja viimeisin niistä koski lähes 900 työntekijää.
– Ruduksen emoyhtiö CRH:ssa ymmärrettiin jo varhain, ettei riitä, että on turvallisuutta koskevia sääntöjä ja ohjeita. Turvallisuuden on lähdettävä jokaisesta työntekijästä itsestään. Tämä luo työpaikalle yhteisen turvallisuuskulttuurin, Ruduksen Kotkan elementtitehtaan tuotantopäällikkö Tommi Suoknuuti sanoo.
Vaikka aloite turvallisuuskulttuurin selvityksille on tullut emoyhtiöltä, ne on sovitettu Suomen oloihin yhdessä Tapaturvan työturvallisuuskonsultti Tom Johnssonin kanssa.
– Kyse on koko organisaation oppimisesta ja siitä, miten motivoidaan sekä työntekijöitä että esihenkilöitä toimimaan yhdessä turvallisemman työpaikan eteen, Johnsson sanoo.
Turvallisuuskulttuuri konkretisoituu muun muassa vuoden 2026 Turvallisuus syntyy yhteistyöllä -kampanjalla. Se on yksi vuosittaisista turvallisuuskampanjoista, joita työturvallisuustiimi ohjaa. Kampanjan aikana käydään henkilöstön kanssa pienryhmissä läpi kvartaaleittain vaihtuvia aiheita.
Selvitys tarjoaa eväitä turvallisuuskulttuurin kehittämiseen
Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa kaikilta työntekijöiltä kysytään 16 monivalintakysymyksen ja muutaman avokysymyksen avulla keskeisiä työturvallisuuteen, johtamiseen, työilmapiiriin ja arvoihin liittyviä asioita. Näin pyritään selvittämään, miten työturvallisuutta arvostetaan arjessa sekä yksilötasolla että tiimeissä. Lisäksi selvitetään sitä, miten johto ja esihenkilöt viestivät turvallisuudesta ja miten turvallisuuteen liittyvää palautetta annetaan jokapäiväisessä työssä.
Selvityksen toisessa vaiheessa haastatellaan jokaiselta toimipaikalta satunnaisotannalla valittuja työntekijöitä ja esihenkilöitä. Haastatteluiden aiheina ovat selvityksen ensivaiheessa esiin nousseet teemat. Kyselyn ja haastattelujen pohjalta tehdään yksikkökohtaiset kehittämissuositukset.
– Saamme selvityksestä tuloksia sekä työilmapiirin että työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Työturvallisuus liittyy tiiviisti kaikkeen, mitä teemme arjessa, Suoknuuti sanoo.
Kirjallisen kyselyn vastausprosentti vaihteli viime vuoden kyselyssä yksiköiden välillä 60 prosentista yli 90 prosenttiin. Henkilökohtaisiin haastatteluihin valittiin noin 20 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Työturvallisuuskulttuurin arviointi – keskeiset oivallukset:
✓ Turvallisuus alkaa jokaisesta meistä – ei pelkistä ohjeista
✓ Lähiesihenkilötyö on avainasemassa, erityisesti kiiretilanteissa
✓ Avoin vuoropuhelu ja palaute rakentavat turvallisempaa työpaikkaa
✓ Säännöllinen mittaaminen ja kehittäminen pitävät kulttuurin elossa
Hyväkin voi parantaa
Turvallisuus alkaa minusta -slogan ohjaa arkea sekä Ruduksella että koko CRH-konsernissa.
– Missä tahansa työskentelemmekin ja mitä tahansa teemme, meidän on tärkeää kunnioittaa itseämme ja toisiamme. Tämä ymmärrys luo pohjan sille, että turvallisuus nähdään merkitykselliseksi — meille itsellemme, työkavereille ja koko työyhteisölle, Suoknuuti pohtii.
Kun Suoknuuti sai viimeisimmän selvityksen tulokset, mikään ei varsinaisesti yllättänyt häntä. Hänellä on pitkä työura Kotkan tehtaalla, joten ymmärrys henkilöstöstä ja ilmapiiristä on hyvä.
– Olen totta kai iloinen siitä, että tuloksemme ovat nousseet edellisestä selvityksestä ja ovat nyt erinomaisella tasolla. Kehityksen pitää kuitenkin jatkua. Vaikka asiat ovat hyvällä mallilla, ne eivät pysy sellaisina, jos mitään ei tehdä, Suoknuuti sanoo.
Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että työntekijät vastasivat kyselyyn aktiivisesti ja rehellisesti. Tämän tyytyväisyytensä hän jakoi työntekijöille palautekeskustelussa, jossa hän kertoi kyselyn tuloksista. Tulosten viestiminen työntekijöille onkin tärkeää.
Suoknuuti korostaa myös sitä, että esihenkilöillä pitää olla riittävästi resursseja kohdata työntekijöiden arki ja kuulla heille tärkeistä asioista. Kun ajatuksia vaihdetaan, myös työturvallisuuteen liittyvät asiat tulevat esiin.
– Kun työntekijä tuo esille mieltä painavia asioita, esihenkilön tehtävänä on kertoa, miten asia korjataan ja millä aikataululla. Asian etenemisestä informoidaan säännöllisesti, Johnsson sanoo.
Turvallisuus on kulttuuria, ei vain suojaimia
Työturvallisuus ymmärretään tänä päivänä Ruduksella huomattavasti laajemmin kuin kahden ensimmäisen selvityksen aikaan.
– Enää ei tule vastauksia, että asiat ovat hyvin, kun kaikilla on henkilösuojaimet. Turvallisuus ymmärretään laajasti työpaikan yhteiseksi kulttuuriksi ja toimintatavoiksi, jotka ulottuvat johtamisjärjestelmään sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden arjen taitoihin, Johnsson sanoo.
Turvallisuuskulttuurin selvityksiä tehdään rakennusalalla Johnssonin mukaan melko harvoin, mutta teollisuudessa jonkin verran. Vasta kun yrityksessä on pitkälle edennyt turvallisuuskulttuuri kannattaa selvittää, missä tilassa se on. Silloin selvityksestä saadaan todellista hyötyä.
Turvallisuus ensin, vaikka on kiire
Selvityksestä seuranneista konkreettisista asioista Suoknuutille päällimmäiseksi nousee se, että esihenkilöillä pitää jatkossakin olla riittävästi aikaa ja osaamista olla mukana työnteon arjessa. Tämä korostuu varsinkin tilanteissa, joissa uusia henkilöitä perehdytetään uusiin tehtäviin ja toimipisteen kulttuuriin.
.jpeg "Rudus-työturvallisuuskulttuuri5_950x500")
Johnssonin mukaan muiden yksiköiden kannattaa ottaa mallia Kotkan tavasta toimia, erityisesti siitä, miten esihenkilöt tuntevat oman yksikkönsä arjen.
– Selvityksen perusteella annetut suositukset liittyvät monissa yksiköissä lähiesihenkilötyön kehittämiseen. Esimerkiksi kiiretilanteet on hoidettava niin, että silloinkin huolehditaan työturvallisuudesta. Resursseihin liittyy myös se, että työvälineet ovat aina helposti saatavilla ja työpaikalla vallitsee hyvä järjestys ja siisteys. Tuotantoprosessin pitää olla hyvin suunniteltu. Näin parannetaan turvallisuutta myös kiiretilanteissa, Johnsson sanoo.
Ruduksella turvallisuuskulttuuria kehitetään jatkuvasti – ei vain mittaamalla, vaan myös kuuntelemalla, johtamalla ja tekemällä yhdessä.
Lisätietoja:
Tommi Suoknuuti, tuotantopäällikkö
Kotkan betonituotetehdas, Rudus Oy
tommi.suoknuuti ( at ) rudus.fi
020 447 7432