Ruduksen turvallisuustyöstä kertova uutinen > kirvoitti pohtimaan aihetta Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen kanssa. Hän kertoo, mikä on rohkeuden merkitys työyhteisön turvallisuuden kehittämisessä.
Sosiaalinen rohkeus on työpaikalla tärkeää sekä jokaiselle työntekijälle että koko työyhteisölle.
– Rohkeus on sitä, että työntekijä haluaa toimia oikein. Se tuottaa hyvää sekä yksilölle että koko työyhteisölle. Oikein toimiminen vahvistaa ammatillista itsetuntoa ja luottamusta sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo.
Kuva: Mikä on rohkeuden merkitys työyhteisön turvallisuuden kehittämisessä? Aiheesta kertoi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. (Kuva: Työterveyslaitos | Annukka Pakarinen)
Rohkea puuttuu yhtä lailla työturvallisuuden puutteisiin, kiusaamiseen ja yhteisön ulkopuolelle jättämiseen. Rohkeutta tarvitaan etenkin silloin, kun itse tekee mokan. Riskinottokyky on osa rohkeutta.
– Uskallanko myöntää virheeni ja otanko riskin, mitä rehellisyydestä seuraa minulle? On tärkeää, että pääsemme irti siitä kuvitelmasta, että olemme virheettömiä. Sen myöntäminen on hyväksi koko työyhteisölle.
Melkoista riskinottokykyä tarvitaan myös tilanneessa, jossa pomo toimii väärin, ja työntekijä ottaa asian esille.
ESIMERKKI 1: TURVALLISUUS KOSKEE KAIKKIA
Turvallisuus koskee Ruduksella kaikkia, eikä kukaan ole siinä täydellinen. Kuvaava tapaus on työturvallisuuspäällikön vierailu tehtaallamme. Hänellä oli muuten oikeat varusteet, mutta viiltosuojakäsineet puuttuivat. Tehtaalla oli päätetty, että kaikilla pitää olla käsineet. Kun työturvallisuuspäällikkö meni tuotantoon, työntekijä otti häntä heti hihasta ja pyysi työturvallisuuspäällikköä hakemaan toimistosta hanskat.
Inhimillinen ilmapiiri on työyhteisön sementtiä
Rohkeuden, avoimuuden ja psykologisen turvallisuuden lisääminen työyhteisössä liittyy kiinteästi työturvallisuuden parantamiseen. Sellaisessa työyhteisössä uskalletaan kertoa siellä havaituista turvallisuuspuutteista, ne korjataan hyvässä hengessä, muutoksista kerrotaan työyhteisön sisällä ja turvallisuusriskin esille nostanutta huomioidaan. Hakasen mukaan erityistä palkitsemista ei työsuojelun kehittämisessä tarvita, vaan tärkeintä on aktiivisen ihmisen kiittäminen hyvästä teosta.
Pelko työpaikan menettämisestä tai työyhteisön ulkopuolelle joutumisesta voi vähentää työyhteisön rohkeutta ja avoimuutta. Tätä ehkäistään luottamuksen ilmapiirillä, jota työyhteisön johto ja esihenkilöt ensisijaisesti rakentavat.
– Yhteisvastuun ja välittämisen kulttuurissa ihmiset ovat valmiita jakamaan luottamusta sekä olemaan avoimia ja rohkeita, kun he kokevat, että muutkin toimivat näin. Vastaavasti ihminen ei välitä työyhteisöstään, jos kokee, ettei työyhteisö välitä hänestä.
ESIMERKKI 2: TURVALLISESTI TOIMIEN TAI "EI OLLENKAAN"
Ruduksen urakoitsijat ovat sisäistäneet turvallisuustyön periaatteet. Esimerkiksi betoniautojen kuljettajat ovat kieltäytyneet työstä siksi, että työmaalle pääsy tai pumpun pystytys ei ole ollut turvallista. Valuja on siirretty, kunnes asiat on korjattu.
Avoin keskustelukulttuuri kannustaa rohkeaan toimintaan. Kun työntekijät saavat puhua vaikeistakin asioista, se vahvistaa yhteenkuuluvuutta.
– Ilmapiiri on inhimillinen, kun myönnetään, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen. Se on työyhteisöä vahvistavaa sementtiä parhaimmillaan, kun myönnetään virheet, ne kohdataan ja ratkotaan yhdessä. Tämän jälkeen ollaan vahvempia kuin aiemmin.
Kuvituskuva: Vierailijaryhmä on aloittamassa työturvallisuuden koulutusrastien kierroksen Rudus-turvapuistossa.
Hyvinvoiva työntekijä on aloitteellinen
Työhyvinvointi on kriittinen osa työturvallisuutta. Kuormittuneet tai heikosti motivoituneet työntekijät eivät havaitse työturvallisuuspuutteita tai kerro niistä samalla tavalla kuin hyvinvoivat. Välinpitämätön työntekijä ei ole sosiaalisti rohkea.
Rohkeuteen ja työturvallisuuteen liittyy Hakasen lanseeraama termi työn imu. Se tarkoittaa positiivista sitoutumista työhön ja siitä saatavaa iloa. Hyvinvoivat työntekijät kokevat työn imua.
Tutkimusten mukaan henkilöt, jotka kokevat työn imua ovat hanakoita ilmoittamaan työturvallisuuspuutteista, koska he haluavat tilaisuuden tullen parantaa työpaikkansa oloja.
– Työn imussa työntekijällä on energiaa havainnoida ympäristöä, työtovereita ja omaa työtään niin, että hän havaitsee mahdollisia työturvallisuuden puutteita.
ESIMERKKI 3: ROUHKEUTTA PYSÄYTTÄÄ
Ruduksen tehtaan valmistauduttiin korjaustöihin, jota ennen Ruduksen työnjohtaja ja urakoitsijan työntekijät kävivät läpi riskiarvioinnin. Sen yksi kohta koskee putoamisriskiä, kun työskennellään korkealla.
Ruduksen työnjohtaja huomasi, että katolta puuttuu kiinnityspisteet, joihin kiinnitetään turvavaljaat ja tarraimet. Niinpä katolle ei menty, eikä työtä aloitettu. Ongelmaa alettiin välittömästi ratkoa: miten huopakattoon asennetaan kiinnityspisteet.
Hakanen on tutkinut työn imun ja sosiaalisen rohkeuden sekä työtovereilta saadun sosiaalisen tuen suhdetta seitsemässä suomalaisorganisaatiossa.
– Työn imu lisää sosiaalista rohkeutta ja myös toisinpäin: ihminen, joka kokee työn imua, toimii sosiaalistesti rohkeasti. Merkityksellinen työ tuottaa myönteisiä kokemuksia, työntekijä on aloitteellinen, ja hän kantaa työyhteisöstä laajempaa vastuuta kuin pelkästä omasta tehtävästään. Tutkimuksessa rohkea ihminen sai myös tukea työyhteisöltään.
Jokaisen ihmisen ei tarvitse olla rohkea ja epäkohtia paljastava. Yksilölliset erot tulevat esille, kuka nostaa kissan pöydälle ja kuka ei. Hakasen mukaan tutkimus ei tue sitä, että sosiaalinen tuki ja hyvä työyhteisö vaikuttaisivat automaattisesti jokaiseen työntekijään samalla tavalla aktivoivasti. Avoimessa ja sosiaalisesti turvallisessa työyhteisössä tilaa on kaikille.
Kuvituskuva: Rudus-turvapuiston koulutusrastit ovat lavastettuja, mutta oikeasti tapahtuneita onnettomuuksia. Tässä liikennöintiturvallisuuteen liittyvä rasti, jossa on demonstroitu itsestään liikkeelle lähtevä kone. Onnettomuudessa kauhakuormaajan kuljettaja puristui kuoliaaksi oman koneensa etupyörän alle.
Jokainen voi olla esimerkki
Psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa työntekijä tuntee luottamusta, luo rohkeutta. Johdon esimerkki ja rohkeutta korostava viestintä ovat avainasemassa sekä psykologisesti turvallisen ilmapiirin luonnissa.
– Johdon pitää sanoittaa se, että työpaikalla kannustetaan epäkohtiin puuttumiseen. Tämä toimintatapa pitää olla totta myös käytännössä.
Kyseessä on Hakasen palveleva johtaminen, jossa johtajan tehtävänä on auttaa työntekijöitä saavuttamaan tavoitteensa mahdollisimman hyvin. Yksi tavoitteesta on työturvallisuuden parantaminen, parhaimmillaan nolla tapaturmaa vuodessa.
– Esihenkilön pitää rohkeasti tarttua epäkohtiin ja puolustaa omaa porukkaa. Pomon pitää kyetä tarttumaan samalla tavalla työturvallisuuden puutteisiin ja vaikeiksi koettuihin kiusaamistapauksiin. Kun hän korjaa ongelmia fiksulla tavalla ja saa tuloksia aikaiseksi, hän on esimerkkinä työntekijöille.
Kuka tahansa työntekijä voi olla mallina työyhteisössään. Häntä yleensä arvostetaan ja tällainen henkilö saa tukea. Vaarana toki on se, että epäkohtiin tarttujan rooli kasautuu yhdelle. Silloin voi kannustaa työtovereita mukaan työturvallisuuden parantamiseen.
Tutustu lisää: