WWF:n ja paikallisten maanomistajien yhteistyössä tekemä vesienhallintatyö Länsi-Uudellamaalla on käynnissä nyt viidettä vuotta, ja kesän kohteet etenevät vauhdilla. Siuntion Vikträskin rannalle valmistuu veden virtausta hidastava ja vettä puhdistava kosteikko, ja Raaseporin Kärrbyhyn rakennetaan vesienhallintakokonaisuus.
Vesienhallintakohteiden toteutukseen tarvittavan kiviaineksen lahjoitti Rudus Oy.
Rudus on tehnyt yhteistyötä WWF:n vesienhallintakohteissa vuodesta 2018 ja lahjoittanut kiviaineksen useisiin vesistöjen tilaa parantaviin hankkeisiin niin virtavesikunnostuksissa kuin kosteikkojen rakentamisessa. Kivimateriaalilahjoitukset WWF:n kohteisiin on luonteva osa Ruduksen ympäristövastuuta ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa työtä, jota Ruduksella on toteutettu LUMO-ohjelman puitteissa jo yli 10 vuotta.
WWF ja maanomistajat yhteistyössä paremman vesienhallinnan puolesta
WWF on toteuttanut kesän aikana Länsi-Uudellamaalla erilaisia vesienhallinnan kokonaisuuksia, joilla hidastetaan valuma-alueilta vesistöihin virtaavaa vettä. Kokonaisuudet pitävät sisällään esimerkiksi kosteikkoja, laskeutusaltaita sekä pohjakynnyksiä. Vesienhallintatyön tavoitteena on vähentää tulvaongelmia ja vesistöjen ravinnekuormitusta.
Siuntioon Vikträskin rannalle valmistuu VALUTA 2-hankkeen koordinoimana noin 0,7 hehtaarin kokoinen kosteikko. Kosteikkoon kerääntyy vettä noin 57 hehtaarin alueelta, josta vesi on aikaisemmin laskenut suoraan Vikträskiin. Lisäksi kohteella vähennetään Vikträskin läpi kulkevan ja lopulta mereen laskevan Siuntionjoen kuormitusta.
”Jatkossa vesi kulkee kosteikon läpi, minkä aikana veden virtaus hidastuu ja kosteikko puhdistaa vettä ravinteista ja kiintoaineesta”, VALUTA 2-hanketta vetävä WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen kertoo.
Kosteikko muodostaa järven rantaan rakenteeltaan monimuotoisen ympäristön, jonka avulla voidaan edistää vesiensuojelua ja tukea luonnon monimuotoisuutta. Kosteikot ovat oikeita luonnon aarreaittoja, joiden runsas kasvisto tarjoaa niin ravintoa kuin elinympäristön monille lajeille. Lisäksi ne pidättävät vettä ja kosteikkokasvit imevät ravinteita, torjuen siten vesien rehevöitymistä.
”Vikträskin kosteikolla erisyvyiset vesialueet ja kiemurtelevat saarekkeet muodostavat elinympäristöjen mosaiikin.”
Lisäksi RANKKU-hankkeen myötä Raaseporin Kärrbyssä rakennetaan yksityisen maanomistajan maille vesienhallintakokonaisuus, joka koostuu noin 0,75 hehtaarin kosteikosta, laskeutusaltaasta sekä useista pohjakynnyksistä. Kokonaisuudella pyritään parantamaan alueen vesienhallintaa ja valumavesien käsittelyä.
Maanomistaja Oskar Tallberg rakennutti aikaisemmin kiinteistölleen laskeutusaltaan keräämään valumaveden mukana kulkeutuvaa hiekkaa. Ratkaisu ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä hiekkaa kulkeutui veden mukana niin runsaasti, että allasta jouduttiin tyhjentämään jatkuvasti. Nyt RANKKU-hankkeen myötä vanhan laskeutusaltaan paikalle tehdään kosteikko.
”Olin pitkään miettinyt, löytyisikö tilaltani sopiva paikka kosteikon toteuttamiseen. Tässä oli hyvä mahdollisuus yrittää hillitä hiekan ja ravinteiden valumista veteen, sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta. Yhteistyö WWF:n kanssa sujui hyvin, ja pääsimme nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, minkälaisia ratkaisuja lähdemme toteuttamaan”, maanomistaja Oskar Tallberg kertoo.
”Alueelle toteutettavilla toimenpiteillä voidaan samanaikaisesti parantaa vesienhallintaa, lisätä alueelle maisemallista ilmettä ja luonnon monimuotoisuutta sekä vähentää Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta”, RANKKU-hanketta vetävä WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen kuvailee.
Mihin kiveä tarvitaan?
Kiveä tarvitaan yleisesti perustamaan, tukemaan ja vahvistamaan rakenteita sekä mahdollistamaan kalojen kulkeminen.
Kosteikkokohteiden kivetyillä pohjakynnyksillä on monia etuja, ja lisäksi se mahdollistaa kalojen ja muiden vedessä elävien eliöiden vapaan liikkumisen ylävirtaan.
Kokkosen mukaan kohdealueen peltojen ja valtaojien valumavedet ovat tähän asti laskeneet suoraan ekologisesti välttävässä tilassa olevan merenlahden, Dragsviksfjärdenin, itäiseen pohjukkaan Totalfladaniin, joka on kansallisesti tärkeä lintujensuojelualue sekä kuuluu Totalfladan-Persöfladan luonnonsuojelualueeseen.
”Jatkossa vedet laskevat kynnysten, laskeutusaltaan ja kosteikon kautta. Sen seurauksena veden virtaus hidastuu ja laskeutusallas sekä kosteikko pidättävät vedestä ravinteita ja kiintoainetta, kuten esimerkiksi hiekkaa.”
VALUTA2-hankkeen rahoittaa WWF Suomi ja ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hankkeissa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien, sekä muiden sidosryhmien kanssa.
RANKKU-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. WWF:n omarahoitusosuus katetaan Lassi Leppinen säätiön lahjoitusvaroilla. Lisäksi Inkoon kunta osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi, kuntien, erilaisten yhdistysten järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hankkeen toimet on suunniteltu WWF:n ja yhteistyötahojen aiemmissa hankkeissa tehtyjen keskeisten havaintojen pohjalta.
Kiviaineksen vesienhallintakohteiden toteuttamiseen lahjoitti Rudus Oy.
Lisätietoja:
Viivi Kaasonen
Suojeluasiantuntija, WWF Suomi
viivi.kaasonen@wwf.fi
050 471 9785
Iiris Kokkonen
Meriasiantuntija, WWF Suomi
iiris.kokkonen@wwf.fi
044 518 8222
Lähde: WWF Suomi tiedotteet
Kuvat: Viivi Kaasonen, WWF Suomi