Vt 4:n parantaminen Oulun kohdalla lähes valmis

50 sillan ja monen työvaiheen urakka.

Vt 4:n parantaminen Oulun kohdalla on lähes valmis. Destian urakkaan liittyi yli 50 siltaa: uusia rakennettiin 20 ja vanhoja korjattiin 32. Oman lisänsä urakkaan antoi se, että tieosuus on lähes yhtä vilkkaasti liikennöity kuin Helsingin kehät.

Vt 4 on maamme valtasuoni pitkänmatkan kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Oulu–Kemi -parannushanke turvaa muun muassa henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuuden, erikoiskuljetukset, tienvarsikuntien houkuttavuuden ja kehitysmahdollisuudet sekä elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisen. Hankkeeseen liittyy myös kevyenliikenteen ja älyliikenneratkaisujen kehittämistä.

Kuva (yllä): Neljä uutta siltaa rakennettiin moottoritien yli. Destian työmaapäällikkö Markus Uusitalon mukaan suurin työturvallisuusriski oli, kun ylikorkeilla kuormilla varustetut tukkirekat törmäilivät siltatelineisiin. Telineet kestivät ja onneksi henkilövahingoilta vältyttiin.

Destian infrarakentamisen urakka Oulun kohdalla on osa tätä isompaa hanketta. Työt aloitettiin keväällä 2017 ja urakka on valmis nyt lokakuun aikana. Urakkamuotona oli osin kokonaisurakka, osin edettiin suunnittele ja toteuta -mallilla.
– Urakka valmistuu aikataulussaan, mutta yhtään löysää ei ole missään vaiheessa ollut. Vähän pääsi yllättämään, millainen tämä hanke olikaan. Kyseessä ei ole moottoritien rakentaminen sinänsä, vaan katurakentamista vilkkaan liikenteen seassa. Paljon oli myös vanhojen rakenteiden parantamista, ja niissähän tulee lähes aina yllätyksiä, projektijohtaja Risto Lippo Destialta toteaa.

Kuva (yllä): Vt 4:ää parannettiin Oulun kohdalla noin 16 kilometrin matkalla, mutta urakkaan mahtui 20 uuden sillan rakentaminen ja 32 vanhan sillan korjaus.

Kyseisessä urakassa Vt 4:ää parannettiin reilun 16 kilometrin matkalla lentokentän ja Ideaparkin liittymien välissä. Siltojen rakentamisen ja korjaamisen lisäksi parannettiin kuusi eritasoliittymää, rakennettiin kolmannet kaistat, meluaitoja ja -kaiteita tehtiin kymmenen kilometrin verran ja lisäksi parannettiin liikennevaloja sekä valaistusta.

Kuva (yllä): Vt 4:n parantaminen Oulun kohdalla vaati työskentelyä liikenteen seassa eli turvallisuussyistä työskenneltiin usein öisin. Logistiikka piti suunnitella huolella ja aika usein päästiin valmisbetonia pumppaamaan sivuteiltä.

Koko Oulu–Kemin vuorokausittaiset liikennemäärät vaihtelevat reilusta 6 000:sta autosta peräti yli 50 000 autoon. Juuri Oulun kohdalla liikenne on ruuhkaisin ja herkkä häiriöille.
– Tuohon liikennemäärään mahtuu vaikka minkälaista kulkijaa, mutta hyvin on pärjätty. Tosin liikenteen ehdoilla mentiin, mikä vaati mittavia liikennejärjestelyjä. Moottoritien varressa tehtiin työt pääsääntöisesti öisin, Risto Lippo kertoo.

Varsinkin pumppuautojen logistiikka piti suunnitella huolella.
– Pari kolme kertaa valmisbetoni jouduttiin pumppaamaan moottoritieltä, muuten ne saatiin hoidettua sivuteiltä, Destian työmaapäällikkö Markus Uusitalo toteaa.

Kuva (yllä): Oulujoen ylittävä 150 metriä pitkä kevyen liikenteen silta oli yksi haastavimmista.

Lisäksi työmaalle piti toimittaa valmisbetonia useampaan eri paikkaan. Esimerkiksi vuonna 2018 oli parikymmentä siltaa joko rakenteilla ja korjattavana sekä hankkeella samaan aikaan viisi siltatyönjohtajaa. Palapeli pysyi kasassa moitteettomasti.

Moottoritien yli rakennettiin neljä jännitettyä palkkisiltaa, joista kaksi on tarkoitettu kevyelle liikenteelle.
– Isoin haaste työturvallisuuden ja rakentamisen kannalta olikin se, kun ylikorkeilla kuormilla varustetut tukkirekat törmäilivät siltatelineisiin. Telineet kestivät ja onneksi henkilövahingoilta vältyttiin, Markus Uusitalo kertoo.

Ruduksen Pohjois-Suomen valmisbetonin ja kiviaineksen myyntipäällikkö Jouni Nissinen antaa täyden tunnustuksen Destian hankkeessa mukana olleelle urakkaporukalle.
– On ollut mukava tehdä ammattilaisten kanssa töitä. Asiat esimerkiksi työmaan ohjeistuksen ja valaistuksen suhteen on hoidettu niin kuin ne on sovittu. Kaikilla on ollut yhteinen tahtotila luovuttaa tilaajalle suunnitelmien ja tilausten mukaiset rakenteet, Nissinen sanoo.

Kuva (yllä): Projektin loppusuoralla hymyillen yhteiskuvassa toinen toistaan kiittäen ja kehuen:
Vasemmalta Ruduksen myyntipäällikkö Jouni Nissinen sekä Destialta projektijohtaja Risto Lippo ja työmaapäällikkö Markus Uusitalo.

Rudus toimitti työmaalle kaikkiaan 12 000 kuutiota P-lukubetonia Oulun tehtaaltaan. Kovin massiivisia kertavaluja ei ollut, suurin oli 500 kuution valu Linnanmaan risteyssillalla.
– Betoni on puolivalmis tuote eli sen lopulliseen rakenteeseen vaikuttaa monta tekijää, Jouni Nissinen muistuttaa.

Työmaalla betonin laatua varmistettiin 1 072 koekappaleella ja yli 700 ilmamäärän mittauksella – tehtaalla tehtyjen kokeiden lisäksi.
– Toimitettu betoni oli hyvin tasalaatuista. Vain yksi kuorma piti käännyttää takaisin, Markus Uusitalo toteaa.
– Työmaalla tehtiin töitä paljon myös öisin eli silloin tarvittiin myös betonitoimituksia. Hyvin tehtaamme henkilökunta sitoutui normaalista poikkeaviin työaikoihin, Nissinen toteaa.
– Tällainen työmaa ei voi toimia vain kello 7–16. Sitä paitsi infrarakentaminen on ulkoilmalaji eivätkä olosuhteet ole aina puolellamme, Lippo lisää.

• Pääurakoitsija: Destia Oy (KU+ST)
• Tilaaja: Väylävirasto
• Urakka-aika: 6/2017–10/2019
• Kokonaispituus: 16,4 km
• Parannettavia eritasoliittymiä: 6 kpl
• Uusia siltoja: 20, joista ST-siltoja 10
• Korjattavia siltoja: 32 kpl
• Purettavia siltoja: 4 kpl
• Lisäksi: meluesteiden ja -seinien sekä paalulaattojen rakentaminen, tievalaistuksen uusiminen ja rakentaminen, liikennevalojen rakentaminen

• Valmisbetonia: noin 16 000 m³
• Ympäristöbetonituotteita: betonikiviä (päällysteet) noin 11 000 m² sekä betonisia ja graniittisia reunakiviä noin 7 km
• Kunnallisteknisiä tuotteita: betonisia kaivonrenkaita noin 700 kpl, vaihteluväli koon (halkaisijan) suhteen d 600–1600 mm sekä betoniputkia noin 2,5 km, vaihteluväli koon (halkaisijan) suhteen d 300–1000 mm