Kymijoessa parannetaan vaelluskalojen mahdollisuuksia lisääntyä rakentamalla kutualueita. Projektissa käytetään Ruduksen joenkunnostukseen tarkoitettuja tuotteita, joita ovat muun muassa sorasta välpätty oikeankokoinen lohen kutuun sopiva kutusora.
Projekti on saanut nimekseen Ilmasilta, koska soraistukseen käytetään osin helikopteria. Kymijoessa on paljon koski- ja virta-alueita, joille soran kuljettaminen olisi muuten vaikeaa tai mahdotonta.
– Kymijoessa on heikosti kutupaikkoja esimerkiksi lohelle ja taimenelle. Kun saadaan oikeanlaista soraa, kalatkin löytävät sinne, sanoo Kari Taimisto hankkeen toteuttamisesta vastaavasta Cursor Oy:stä.
Kutualueissa voidaan käyttää vain luonnonsoraa, sillä kalliomurskeen terävät reunat voivat vahingoittaa kalan pyrstöä ja haitata kutemista. Soran joukossa ei saa olla hienoa hiekkaa, vaan veden on päästävä liikkumaan soran sisässä, jotta mäti saa happea. Kymijoen projektiin kutusoraa menee noin 2 500 tonnia eli noin 60 kasettiautollista. Sillä määrällä voidaan toteuttaa 5 000–6 000 neliötä uutta kutualuetta.
Ihmisen jälkiä korjaamassa
Ihmisen toimet ovat heikentäneet Kymijoen poikastuotannon alueita. Joella tehdyt perkaukset ovat tehneet useista koskista rännimäisiä, joten sopivat huonosti poikastuotantoon. Perkausten myötä kutusoraikot ovat hävinneet koskien niskoilta. Kalat ovat joutuneet kutemaan paikkoihin, jossa mädin kehittymiselle ei ole edellytyksiä.
Helikopterin käyttö sopii erinomaisesti leveän, syvän ja voimakasvirtaisen uoman soraistuksiin. Verrattuna kaivinkoneen käyttöön helikopterin etuina ovat soraistuksen onnistuminen virtaamasta riippumatta, työturvallisuus sekä maastolle ja kasveille aiheutuvat vähäiset vahingot.
Ruduksen joenkunnostustuotteiden toimitukset Kymijoelle alkoivat toukokuun puolivälissä. Aikaisemmin Rudus on toimittanut kutusoraa projekteihin Fiskarsissa, Hollolassa ja Haminassa. Kymijoen Ilmasilta-hanke valmistuu syyskuun lopussa.