Porvoon Toukovuorelle rakennetaan uusi asuinalue, josta on hienot näkymät merelle. Alueelle johtavalla hienosti maisemoidulla Uljaksentiellä on otettu haltuun myös hulevedet ja eroosio.
Toukovuori kuuluu Porvoossa suunnitteilla olevaan Skaftkärrin energiatehokkaaseen asuinalueeseen. Porvoon kaupunki myy tai vuokraa 109 omakotitonttia vuoden 2015 tonttihaussa ja osa niistä on Toukovuoren alueella. Kaikkiaan asukkaita tulee vuosien saatossa Skaftskärrin alueelle noin 4 000.
Toukovuoren pääajoyhteys on Uljaksentie, joka on jyrkähkössä mäessä. Turvallisuuden vuoksi tiestä on tehty serpentiinin muotoinen. Uljaksentien merkitys tulee vielä jatkossa kasvamaan laajan Skaftskärrin alueen kaavoituksen myötä.
Kivimuurista yksi elementti
Uljaksentien maisemasuunnittelusta vastasi Porvoon kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunisto ja urakointi tehtiin kaupungin omana työnä.
– Uljaksentie oli maisemointikohteena tärkeä ja muotonsa vuoksi hyvin haasteellinen. Uljaksentie noudattaa myös alueen energiatehokkaita tavoitteita, Mikko Kaunisto toteaa.
– Jyrkät, leveät luiskat käsiteltiin lohkarekivellä, jonka alle levitettiin suodatinkangas. Ilmettä sekä lumitilaa tuotiin tien reunoille Louhikivellä.
Ylhäällä Toukovuorella on vanhalla maalaiskunnan rajalla kivimuuri. Tämä elementti on tuotu Uljaksentien maisemointiin mukaan.
– Kummallekin puolelle Uljaksentietä tuli luonnonkivimuuri 20 ja 40 metriä pitkinä. Muurien taustalle tulee kasvualustatäyttö. Istutuksina tulee köynnöksiä, vuorimäntyjä sekä mäntyjä. Laajemmalle taustalle istutetaan lisäksi tammia, Kaunisto kuvaa.
Hulevedet hallinnassa
Hulevesien kulkeutuminen on otettu tien suunnittelussa tarkoin huomioon. Jo materiaalien valintojen yhtenä kriteerinä oli se, että hulevedet ja eroosio saadaan hallintaan.
– Tien reuna-alueiden muotoilussa on tehty pohjatöiden yhteydessä ojapainanteet, jotka johtavat sadevesikaivoihin alarinteessä. Lisäksi leveän reuna-alueen yläosaan on tehty niskaojat. Näillä toimenpiteillä hallitaan suurimmat vesieroosio-ongelmat, Mikko Kaunisto sanoo.
– Tiettyjen luiskien vesieroosion vuoksi luiskien käsittelyyn valittiin lohkarekivi, jonka alla pintavedet pääsevät painanteissa virtaamaan, hän lisää.
Tärkeät materiaalivalinnat
Mikko Kauniston mukaan vaativan kohteen materiaalivalinnat tehtiin moniammatillisesti. Valinnoissa oli mukana suunnittelijan lisäksi asemakaavoittaja ja rakentaja.
– Hulevesien ja eroosion hallinnan lisäksi haluttiin mahdollisimman helposti koneella levitettävät laajat reunaosuudet sekä välttää reunojen myöhempää vesakoitumista.
Uljaksentiellä käytettiin laajoilla reuna-alueilla Ruduksen Lohkarekiveä ja kadun reunoilla Rudus Formenton Louhikiveä. Kadun ja kevytväylän reunassa on liukuvalureunakivet ja katupinnoitteina asfaltti.
Mustaa Lohkarekiveä käytettiin kaikkiaan noin 700 tonnia. Yksi tonni riitti 3–4 neliön pintalevitykseen. Samoin Louhikivi oli väriltään mustaa ja sen sauma-aineena oli Grepur-sauma-aine. Louhikiven menekki oli noin 500 neliötä.
Mikko Kaunisto kiittelee, että Uljaksentiellä suunnitelma sekä toteutus kohtasivat hienosti toisensa ja materiaalit ovat laadukkaita.
Kaunisto on tehnyt pitkään yhteistyötä Ruduksen kanssa.
– Yhteistyö sujuu hyvin. Olemme käyttäneet muun muassa muuri-, betoni- ja graniittikiviä monissa kohteissamme. Olen saanut paljon arvokasta apua ja tietoa materiaalien valmistuksesta ja käytöstä sekä ongelmien ratkaisuihin vaihtoehtoja. Myös Ruduksen koulutustilaisuudet ovat monella tavalla hyödyllisiä, Mikko Kaunisto toteaa.
Lue lisää hulevesien hallinnasta Betoni & Kivi 2015 –sidosryhmälehdestä s. 25-26
HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ? OTA YHTEYTTÄ