Tervetuloa {{ storeName }}

Aseta tuotteiden toimitusosoite:

Toimitusosoite:

Kuvaaja: Jouko Vuori

Hyvinkään Suomies

Maisema-arkkitehti Vilma Pylkkö teki Rudus Oy:n toimeksiannosta alueelle uuden jälkihoitosuunnitelman vuonna 2013 osana diplomityötään. Jälkihoitosuunnitelman tavoitteeksi asetettiin alueen maiseman laadun ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen. Ruduksen soranotto Suomiehen alueelta päättyi vuonna 2014.

Suomiehen alue on suurelta osin vielä hiekkapintainen ja kasvilajisto tavanomaista. Aluetta on osittain jälkihoidettu mäntyistutuksin. Vieraslaji komealupiini on valtaamassa alaa tukahduttamalla muiden kasvien elinolosuhteet.

Luontopolku, luonnonmuistomerkit ja ympäristötaideteos

Suunnitteluprosessin aikana Hyvinkään kaupungin ympäristöviranomaiset ja kaupunkisuunnittelijat pääsivät vaikuttamaan suunnitelmaan. Kaupunki on kaavaillut Alueelle on rakennettu luontopolku, joka johdattaa kävijät muotoillun luonnon ja ympäristötaiteen luokse. Jääkauden aikana muodostuneet suojellut luonnonmuistomerkit toimivat omalta osaltaan kohteen vetonauloina. Rinteiden harjalla sijaitsevat Jätinkatuna tunnettu muinaisranta sekä Jätinlukoiksi nimetty suppa-alue. Niille pääsyä helpotetaan muun muassa opasteiden avulla.

Riku Lumiaron Mennyttä aikaa etsimässä -ympäristötaideteos on rakennettu alueelle keväällä 2015. Teos on rakennettu alueen kivistä, vanhoista rintamiestalon ikkunoista, heinäseipäistä sekä eläinten luista. Teos sijoittuu luontopolun varrelle.

Toimenpiteet

Luonnon monimuotoisuutta on kohennettu paikallisesti kehittämällä kasvien ja eläinten elinympäristöjä esimerkiksi muotoilemalla paahderinteitä ja sommittelemalla rinteisiin lahopuuta. Avoin tila on haluttu säilyttää perustamalla niittyjä ja ketoja, mutta myös rakentamalla ympäristötaiteellisia kivisommitelmia. Pohjavettä suojellaan palauttamalla kasvukerros ja kasvillisuus pohjaveden kannalta arimmille alueille mahdollisimman nopeasti.

Uuden suunnitelman mukainen jälkihoito aloitettiin keväällä 2015. Sen jälkeen aluetta on muotoiltu ja siistitty ja lisäksi on kylvetty niittyjä ja rakennettu lahopuuympäristöä. Puiden juurakot sommiteltiin näyttävästi ylösalaisin paahdekummun laelle, jolloin erilaiset lahopuissa viihtyvät eläimet ja eliöt sekä pölyttäjähyönteiset saavat monimuotoisen elinympäristön.

Paahdeketojen hoitoa, kylvöjä ja muuta luonnonhoitoa on tehty vuodesta 2015 lähtien yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n Ketosirkka-hankkeiden kanssa, joiden tarkoitus parantaa vaikeasti työllistettävien henkilöiden valmiuksia palata työelämään.

Vieraslajien leviämistä alueelle on torjuttu kitkemällä komealupiinia sekä estetty kurtturuusun leviäminen jälkihoitoalueelle. Myös aiemmin kylvettyjä tiheitä mäntytaimikoita on harvennettu. Kylvettyjen niitty- ja ketoalueiden sekä lahopuusommitelmien läheisyyteen on rakennettu hyönteishotelleja, jotka tarjoavat hyönteisille pesintätilaa ja turvallisen talvehtimismahdollisuuden. Hyönteishotellit on tehty mäntytaimikoiden harvennuksesta saadusta materiaalista rakentamalla laatikkomaisia sekä pidempiä aitamaisia tukirakenteita, jotka on täytetty risuilla. Lisäksi niitty- ja ketoalueilta on poistettu niille levinneitä puiden taimia.

Alueelle kylvettyjä keto- ja niittykasveja ovat: keltasauramo, päivänkakkara, tummatulikukka, nurmikohokki, peurankello, pölkkyruoho, keltamaksaruoho, isomaksaruoho, ketoneilikka, ruusuruoho, neidonkieli, keltamaite, puna-apila, kelta-apila, pukinparta ja siankärsämö.

Vuoden 2017 aikana alueelle rakennetaan reitti luontopolulle yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa. Reitti kulkee jälkihoitoalueen pohjatasolla esteettömänä sekä nousee ylös ympäröivien rinteiden harjalle. Polun varrelta pääsee myös helposti poikkeamaan luonnonmuistomerkkien (Jätinkatu ja Jätinlukot) äärelle.

Lue lisää Ketosirkka-hankkeesta:


Seuranta

Luonnon monimuotoisuuden kohentamiseksi tehtävien toimenpiteiden toimivuutta tullaan havainnoimaan kasvillisuus- ja hyönteisseurannoin. Seurannan tavoitteena on saada tietoa avainlajipopulaatioiden ja kohteen yleisluonteen muutoksista. Seurannat on aloitettu vuonna 2015. 

Historia

Soranotto Hyvinkään Suomiehessä alkoi ennen maa-aineslain voimaantuloa vuosikymmeniä sitten ja vilkkaimmillaan toiminta oli 1980-1990 -luvuilla. Laajalla 80 ha suuruisella alueella on ollut vuosien saatossa useita eri toiminnanharjoittajia.