Soranottoalueelle on laadittu jälkihoitosuunnitelma, jossa esitettiin perinteiseksi muodostuneen maisemoinnin eli 1:3 luiskauksen ja männytyksen sijaan muun muassa rinteiden terassointia sekä alkuperäisen harjukasvillisuuden palauttamista alueelle.
Kuva: Jere Nieminen
Luontokartoituksesta lähtötiedot monimuotoisuuden lisäämiselle
Ruduksen kanssa yhteistyötä tekevät biologit tekivät Noron alueelle maastokäynnin elokuussa 2013. Maastokäynnin yhteydessä havaittiin soranottoalueelta jonkin verran avomaalla viihtyviä lajeja, jotka kärsivät metsämaan umpeenkasvusta. Maisemoinnin avulla kasvien elinolosuhteita voidaan parantaa.
Noron alueen jälkihoito on aloitettu kesällä 2014 terassoimalla pohjoisosan rinteitä. Samalla kartoitettiin myös alueen luonto-olosuhteita maisemoinnin yksityiskohtaisemman suunnittelun tueksi. Syksyllä 2014 alueelle siirrettiin kokeilumielessä samalta harjujaksolta kissankäpälää sekä ajuruohoa ja seuraavina vuosina todettiin siirtojen onnistuneen.
Alueelle on kylvetty vuosina 2016-2018 paahdealueella viihtyviä lajeja. Kylvöt on tehnyt vuodesta 2017 alkaen tamperelainen luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke ry. Yhdistys on myös seurannut kasvuston kehittymistä.
Alueelle kylvetty kasvillisuus on menestynyt hyvin. Erityisesti mäkitervakot, päivänkakkarat, ukontulikukat sekä nurmi- ja nuokkukohokit kukkivat laajalla alueella kesäisin. Alueelle on luontaisesti levinnyt myös masmaloa.
Noron maisemointia jatketaan tulevina vuosina uusille lohkoille sitä mukaa, kun ottotoiminta alueella etenee.
Lue lisää: