Ruduksen kierrättämä lentotuhka muodostuu kivihiilen polton sivutuotteena. Tuhkan osuus kivihiilen alkuperäisestä painosta on 10 - 15 % riippuen polttotekniikasta ja poltettavan kivihiilen ominaisuuksista. Savukaasuista sähköisten ja mekaanisten erottimien avulla talteen otettavan lentotuhkan määrä on 5 – 40 % koko tuhkasta, loppuosa on raskaampaa pohjatuhkaa. Lentotuhka on rakenteeltaan hienojakoista, rakeisuutensa perusteella se voitaisiin luokitella siltiksi. Lentotuhka koostuu pääasiassa lasimaisista, suureksi osaksi ontoista palloista. Suomessa kivihiilen lentotuhkaa syntyy noin 600 000 tonnia vuodessa.
Materiaalista käytetään yleisesti lyhennettä LT.
Lentotuhkalla voidaan korvata arvokkaita luonnon maa- ja kiviaineksia. Käyttökohteita on useita:
Rudus toimittaa lentotuhkaa eri puolilla maata olevista varastoista.
Lentotuhka koostuu pääosin seuraavista mineraaleista:
Lisäksi lentotuhka sisältää vaihtelevia määriä raskasmetalleja, joista merkittävimmät ovat molybdeeni, kromi, arseeni, lyijy ja seleeni. Pitoisuudet ovat pieniä ja pilaantuneille maille asetetut raja-arvot ylittyvät erittäin harvoin.
Pallomaisten rakeiden lisäksi lentotuhkassa on pitkänomaisia, kuitumaisia rakeita. Lentotuhka on väriltään harmaata, sitä tummempaa mitä enemmän hiiltä palamistuotteessa on. Lentotuhka on tiivistettynäkin kevyttä. Varastosiilossa säilytetty kuiva lentotuhka kovettuu rakenteeseen tiivistettynä kiinteäksi.
Asfaltin valmistuksessa on perinteisesti käytetty täyteaineena (noin 5 %) kalkkikivijauhetta. Kivihiilen lentotuhka sopii asfalttipäällysteen hienoaineeksi, koska sillä on tasainen rakeisuus, hyvä huokosten täyttökapasiteetti, sopivan alhainen vesipitoisuus sekä emäksinen luonne. Koska lentotuhka on asfalttimassassa sidotussa muodossa, sen ympäristövaikutukset ovat vähäiset.
Betonin tuotannossa lentotuhkalla voidaan korvata sementtiä. Karkeasti arvioiden 100 kg lentotuhkaa korvaa 30 kg sementtiä. Betonin valmistuksessa käytettävän lentotuhkan tulee olla kuivaa ja sen hiiliyhdisteiden pitoisuuden korkeintaan 5 % (1-luokan lentotuhka).
Lentotuhkalla voidaan korvata luonnon maa-aineksia tien pohjarakenteissa. Se soveltuu hyvin erilaisiin täyttörakenteisiin, perustuksiin ja meluvalleihin yhdyskuntarakentamisessa ja erikoisrakenteissa esimerkiksi satamissa ja kaatopaikoilla.
Lentotuhka sopii myös pehmeikköjen syvä- tai massastabiloimiseen yhdessä kalkin tai sementin kanssa.
Ruduksen toimittamaa lentotuhkaa voidaan käyttää ilman ympäristölupaa Valtioneuvoston asetuksen 591/2006 (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaisella ilmoituksella seuraavissa maarakennuskohteissa: