Suomen habitaattipankki on ekologisia kompensaatioita tutkiva ja kehittävä hankeklusteri, jonka tavoitteena on luoda uusia keinoja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Rudus on mukana ideoimassa pankin mahdollista toimintaa.
Nykyisin keinoin luonnon monimuotoisuuden suojelulle asetettuja tavoitteita ei saavuteta.
Suomen habitaattipankin kehittämisessä on Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston lisäksi mukana useita yhteistyökumppaneita, kuten Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto ja Metsähallitus sekä lukuisia hallinnon ja käytännön toimijoita mukaan lukien Rudus.
Habitaattipankin kehitystyö on alkuvaiheessa ja Ruduksenkin osalta ollaan edelleen idea-asteella. Rudukselle tämä on kuitenkin yksi potentiaalinen mahdollisuus monien joukossa.
Rudukselle pankki voisi olla yksi mahdollinen malli toteuttaa luonnon monimuotoisuuden edistämistä jälkihoidettavilla kiviainesalueilla. Pankin tarjoamalla rahoituksella luonnon monimuotoisuuden säilyminen voitaisiin turvata pitkäksi aikaa ja laajemmassa mittakaavassa. Pankki edistäisi Lumo-ohjelmamme tavoitteita ja se voisi myös olla yksi mahdollisuus luoda Lumo-ohjelmaan liittyen uutta liiketoimintaa.
Julkinen sektori perustamaan habitaattipankkia
Rudus voisi olla palveluntuottaja julkisen sektorin perustamassa pankissa, johon asiakkaat kuten rakennuttajat maksaisivat joutuessaan tuhoamaan uhanalaisia luontoarvoja esimerkiksi yhteiskunnallisesti tärkeissä rakennushankkeissa. Pankin pitäjä voisi tilata Rudukselta kyseisten luontoarvojen korvaavan edistämisen kiviainesalueillamme. Korvaavia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi avoimet ympäristöt, kosteikot, kasvi- ja lintuhotellit, metsät ja kallioalueet.
Rudus ei kuitenkaan ehkä itse lähtisi operoimaan näitä alueita, vaan voisimme myydä jälkihoidettuja kiviainesalueita ulkopuolisille operoijille, esimerkiksi luontosäätiöille tai -rahastoille, jotka toimisivat palveluntarjoajina pankille.
Habitaattipankista ei saa tulla uusi vero, jota sovellettaisiin laajasti esimerkiksi kaikkiin rakennushankkeisiin.
Luonnon ja hankkeeseen ryhtyvien win-win
Habitaattipankin täytyy olla win-win -toimintaa, jossa sekä luonto että hankkeeseen ryhtyvä hyötyvät. Luonnon kannalta tavoitteena tulee olla monimuotoisuuden tilan paraneminen ja hankkeeseen ryhtyvän kannalta hankkeen toteutumisen mahdollistaminen.
On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että pankkimenettelyä sovelletaan vain sellaisiin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin hankkeisiin, joissa ei voida välttää tuhoamasta uhanalaisten lajien populaatioita tai uhanalaisia luontotyyppejä ilman, että sitä voitaisiin millään muulla tavalla kompensoida. Tällaisten tapausten tulisi olla vain melko harvinaisia poikkeuksia.
Habitaattipankkimenettelystä ei saa tulla uusi vero, jota sovellettaisiin laajasti esimerkiksi kaikkiin rakennushankkeisiin.
Rudus on ollut aktiivisesti eri foorumeilla nostamassa mahdollista habitaattipankkia esiin ja ideoimassa aihetta. Olemme tarjoutuneet järjestämään pilottialueita, jos hanke etenee käytännön asteelle. Habitaattipankista voi kehittyä jotain – tai sitten ei.
Rakennusalahan on sinänsä luonnon monimuotoisuuden edistämisen edelläkävijä. RT:ssä toimii biodiversiteettiryhmä, jonka johtoryhmässä ovat kuuden suurimman rakennusliikkeen ja Ruduksen toimitusjohtajat sekä viranomaisedustajia.
Uusia keinoja luonnon biodiversiteetin edistämiseksi kuitenkin tarvitaan, koska nykyisin keinoin luonnon monimuotoisuuden suojelulle asetettuja tavoitteita ei saavuteta.
Kuvatekstit:
Kuva 1. (vas. ylhäällä, ei bannerikuva): Erittäin uhanalaisen hietaneilikan siirtoa ekosysteemihotelliin Raaseporissa.
Kuva 2. (vas. keskellä): Raaseporin ekosysteemihotellille siirrettyä ajuruohoa.
Kuva 3. (alin): "Sammakot! Uusi potero" -opaste viitasammakoille kohti Ruduksen rakentamia asuinlammikkoja Kråkön soramontulla; Suomessa rauhoitetuille viitasammakoille rakennettiin uusia elinympäristöjä, jotta ne siirtyisivät sivummalle soramontulla.
Tutustu lisää Ruduksen Lumo-hankkeisiin: