Rudus on osarahoittajana Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä ASROCKS-hankkeessa, jossa kartoitetaan vuosien 2011–2014 aikana arseenin mahdollisesti aiheuttamaa riskiä alueen kiviainesten ja maa-ainesten tuotantopaikoilla.
Pirkanmaan keski- ja eteläosissa sekä Kanta-Hämeessä on maaperässä ja kallioperässä luontaisesti tavanomaista korkeampia arseenipitoisuuksia. Projektissa työskentelee tutkijoita seuraavista organisaatioista: Geologian tutkimuskeskus (GTK), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). ASROCKS-hanke kuuluu EU:n Life+ Ympäristöpolitiikka ja -hallinto -ohjelmaan.
Ruduksen ympäristöpäällikkö Eija Ehrukainen on hankkeen ohjausryhmän jäsen ja Kiviainestoimialan laatupäällikkö, geologi Pasi Niskanen on yhteyshenkilö tutkijoiden ja Ruduksen välisissä asioissa.
Projektissa tehdään riskiarviointia arseenin mahdollisesta kulkeutumisesta pohja- ja pintavesiin sekä laaditaan ohjeistus arseeniriskin huomioimiseen ympäristölupaprosesseissa erityisesti kiviainestuotannon näkökulmasta. Projektissa luotu ohjeistus esitellään viranomaisille ja kiviainestuotantoyrityksille. Hanke toteutetaan yhteistyössä kiviaines- ja maa-ainestuottajien kanssa sekä kuntien ja ympäristökeskusten viranomaisten kanssa. Projektin tuloksista tiedotetaan aktiivisesti yleisölle.
Pirkanmaan keski- ja eteläosissa sekä Kanta-Hämeessä on paikoin luontaisesti korkeita arseenipitoisuuksia kallioperässä, maaperässä ja pohjavedessä. Alueiden terveysriski jää vähäiseksi, ellei luonnon tasapainoa häiritä ihmisen toimilla.
Moreenin arseenipitoisuus on korkea erityisesti lähellä kallionpintaa olevissa kerrostumissa. Kun maankäyttöön liittyy huomattavia maansiirtotöitä, tulee ottaa huomioon, ettei arseenia pääse kulkeutumaan pohja- tai pintavesiin. Runsaasti arseenia sisältävän juomaveden pitkäaikainen käyttö on kansainvälisten tutkimusten mukaan terveydelle haitallista.
Kiviainestuotannossa pyritään välttämään sellaisia kivilajeja, joiden arseenipitoisuus on todettu kohonneeksi. Koska alueiden kallioperässä esiintyy luontaisesti tavanomaista korkeampia arseenipitoisuuksia, niin arseenia voi esiintyä kiviaineksen lisäksi myös tuotantoalueiden sivukivissä.
Maastokartoituksia ja näytteenottoa kiviaines- ja maa-ainestuotantopaikoissa tehdään vuoden 2012 keväällä sekä syksyllä. Hankkeen alussa valitaan Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä useita kiviaineksen tuotantoalueita, maa-aineksen ottokohteita ja mahdollisia rakennusalueita näytteenottokohteiksi. Valituista kohteista otetaan kallio- ja maaperänäytteitä ja näytteistä analysoidaan arseenin pitoisuuksia ja liukoisuutta. Saatujen analyysitulosten perusteella kohteista valitaan neljä jatkotutkimuksiin. Valituista neljästä kohteesta tehdään enemmän liukoisuustutkimuksia, ja kohteiden ympäristöriskejä arvioidaan tarkemmin kuin muista kohteista. Maastotöistä tiedotetaan hyvissä ajoin paikallisissa tiedotusvälineissä.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun yksi tavoite on edistää muun muassa turvallisen ja terveellisen elin- ja toimintaympäristön luomista. Luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueet voidaan ottaa huomioon esimerkiksi kunnan rakennusjärjestyksessä ja asemakaavan laadinnassa.
Arseeni on luonnon alkuaine, jonka kemiallinen merkki on As. Arseeni esiintyy luonnostaan pieninä määrinä kallioperässä, maaperässä ja pohjavedessä. Arseenin kohonneet pitoisuudet luonnossa ovat kuitenkin usein seurausta ihmisen toiminnasta. Arseeni on yleensä joutunut ympäristöön puunkäsittelyaineista, kasvinsuojeluaineista, ulkomailta tuotetuista fosforilannoitteista, metallinjalostamoiden päästöistä, fossiilisten polttoaineiden palamistuotteista ja lyijyakuista.
Lisätietoa:
Geologian tutkimuskeskus: Toimialapäällikkö Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, puh. 050 464 3474, kirsti.loukola-ruskeeniemi@gtk.fi Geologi Matti Jussila, puh. 050 3423 470, matti.jussila@gtk.fi Erikoistutkija Timo Tarvainen, puh. 040 5747 468, timo.tarvainen@gtk.fi Rudus Oy: Ympäristöpäällikkö Eija Ehrukainen, puh. 040 743 2422, eija.ehrukainen@rudus.fi